Petri Melander: ”Salasiunaaminen toimii” – Evankelioinnista voi innostua, ja introverttikin voi evankelioida

Pastori Petri Melander oli pyöräilemässä jokin aika sitten kotiin töistä Imatran helluntaiseurakunnalta. Oli kurja ilma, ja Melander oli väsynyt ja nälkäinen pitkän päivän jälkeen. 

Keskellä peltoaukeaa vastaan tuli tuttu mies, joka oli aiemmin sanonut Melanderille, että voi jutella tämän kanssa mistä tahansa muusta paitsi ”sun Jeesuksesta”. Mies pysäytti Melanderin ja kysyi ensi töikseen: ”Voisimmeko jutella nyt siitä sun Jeesuksesta?” 

– Sanoin, että hän ei ole vain minun Jeesukseni vaan meidän kaikkien. Juttelimme sateessa ja tuulessa pari tuntia, ja sain lopuksi rukoilla miehen puolesta, Melander kertoo.

Melander oli vähän aiemmin kuullut evankelioivaan elämäntapaan kannustavasta L10T-menetelmästä, jossa kehotetaan valitsemaan omasta tuttavapiiristä joitakuita ”salasiunattaviksi”. Menetelmän periaatteet ovat: siunaa, ystävysty, auta ja kerro Jeesuksesta. Niitä voi toteuttaa missä järjestyksessä tahansa, mutta siunaaminen on hyvä lähtökohta. 

– Innostuin heti menetelmän opeista, mutta päätin ensin testata niiden toimivuutta käytännössä. 

Melander oli ehtinyt siunata tuttua miestä vasta pari kolme päivää, kun he kohtasivat ja mies otti uskonasiat puheeksi.  

– Kokemus osoitti, että salasiunaaminen toimii. Siunaamisen ansiosta pystyin ohittamaan omat tarpeeni tilanteessa, jossa olisin muuten ehkä sanonut, että jutellaan toiste paremmalla ajalla. Nyt kuitenkin ymmärsin, että Jumala oli järjestänyt kohtaamisen. 

Melander vakuuttui siinä määrin, että myöhemmin Imatran helluntaiseurakunnassa pidettiin L10T-koulutus. 

"Salasiunaamiseen" ei liity mitään salamyhkäistä, vaan se on L10T-kouluttaja Mikko Matikaisen käyttämä käsite, jonka merkitys ei juurikaan eroa esirukouksesta. Ajatuksena on siunata ihmisiä näiden tietämättä lyhyesti ja säännöllisesti. Siunattavaksi voi valita muutaman ei-uskovan lähipiiristään, ja salasiunaamista voi harjoittaa myös satunnaisissa kohtaamisissa arjen keskellä. 

– Siunaaminen tällä tavoin ei ole itselleni uutta, mutta pastorin työssä kosketuspinta seurakunnan ulkopuolisiin ihmisiin on kaventunut ja evankelioiva elämäntapa päässyt osittain unohtumaan, Petri Melander sanoo. 

– Olen rukoillut, että voisin kertoa Jeesuksesta työni ulkopuolellakin. Niinpä olen ottanut tavaksi siunata vastaantulijoita kaikkialla, missä kuljen. Olen hämmästynyt, mikä vaikutus sillä on ollut. 

Hänellä on useita kokemuksia siitä, miten vastaan tulleen tuntemattoman kanssa on avautunut luonnollisella tavalla syvällinen keskustelu. Näin on käynyt kaupassa ja sairaalassa mutta myös paikoissa, joissa ei yleensä näe ketään, kuten lenkkipolulla metsän keskellä ja hiihtoretkillä Suur-Saimaan jäällä. 

– Uskon, että salasiunaaminen voi toimia jäänmurtajana, joka avaa kontaktin. Näin syntyy kohtaamisia, joita ei muuten välttämättä tulisi tai joihin ei hoksaisi tarttua. 

Melander on havainnut, että siunaaminen vaikuttaa myös rukoilijaan.  

– Kerran ajoin lumipyryssä auton perässä, joka tupeksi ja hidasteli, ja minua ärsytti. Sitten muistin siunaamisen. Pyysin, että Jumala auttaisi autoilijaa pääsemään turvallisesti perille. Asenteeni muuttui täysin, kun aloin harmittelun sijaan siunata. Siunaaminen muuttaa rukoilijan sydäntä sykkimään samalla taajuudella kuin Jumalan sydän, Melander pohtii. 

Joskus kohtaamiset ovat päättyneet siihen, että Melander on saanut rukoilla toisen puolesta, toisinaan taas ei ole tapahtunut mitään ulkoisesti näkyvää liikahdusta Jumalan suuntaan. Melander näkee, että kaikki Jumalan avaamat tilanteet ovat merkittäviä. 

– Moniin uskoviin on iskostunut ajatus, että kun pääsee evankelioimaan, pitäisi saada kerrottua kaikki. Jos näin ei käy, se voi tuntua epäonnistumiselta. Olen alkanut ajatella, että on hyvä, jos saa pienenkin palasen evankeliumia välitettyä eteenpäin. Saatan törmätä samaan ihmiseen uudestaan, tai joku toinen voi olla seuraava lenkki ketjussa, joka ehkä johtaa uskoontuloon.

Monella uskovalla evankeliointiin liittyy riittämättömyyden tunteita ja kokemus suorittamisesta. 

– On tehty virheitä siinä, että on evankelioitu hampaat irvessä ja puskettu väkisin eteenpäin. Tällaiset tilanteet aiheuttavat traumoja niin evankelioijalle kuin evankelioitavalle. Uskon kuitenkin, että on mahdollista evankelioida ahdistumatta ja ahdistamatta. 

Melander haluaakin madaltaa evankelioinnin kynnystä ja tuoda siihen armollisemman näkökulman. 

– Koska evankeliointi on jokaisen uskovan tehtävä, uskon, että jokaiselle löytyy itselle luontainen tapa tehdä sitä. Esimerkiksi L10T-menetelmä sopii yhtä lailla introverteille ja ekstroverteille. Evankeliointi ei ole suoritus vaan elämäntapa, jota voi elää levosta käsin. Raamattu lupaa myös Pyhän Hengen voimaksemme, Melander sanoo. 

Tämän päivän ihmiset kaipaavat syvempää merkitystä elämäänsä, mutta uushenkisyys tuntuu usein houkuttelevammalta kuin kristinusko. 

– Ehkä se johtuu siitä, että kristinusko haastaa ihmisen aina muutokseen, joka voi tehdä kipeää, Melander pohtii. 

Miten sitten kohdata etsijä niin, että hän kiinnostuisi evankeliumista? 

– Jumalan näkökulmasta ihmisen suurin tarve on saada synnit anteeksi, mutta etsijä kokee usein suurimman tarpeensa liittyvän ihmissuhteisiin, terveyteen tai johonkin muuhun elämänalueeseen. 

– Meidän tulisi kohdata ihmiset heidän tarpeistaan käsin myötäelävästi ja kunnioittavasti. Aito ja välittävä kohtaaminen vertaisena avaa reitin Jumalan luo, Melander sanoo. 

Hän peräänkuuluttaa myös halua kulkea etsijän rinnalla. Uskoontulo on usein pitkä prosessi, joka sisältää monia vaiheita ja mikrotason päätöksiä. Niissä etsijä kaipaa tukea. 

– Haluan haastaa jokaisen pohtimaan, onko omassa lähipiirissä tilaa yhdelle uudelle ihmiselle. Voisitko olla rinnalla kulkijana jonkun matkalla etsijästä sitoutuneeksi Jeesuksen seuraajaksi ja vielä sen jälkeenkin? 

Valtakunnallisen mission vuonna Melander haluaa haastaa myös seurakuntia. 

– Sanoma Jeesuksesta ei ole uskottava, jos uskovat riitelevät keskenään. Voisimmeko sopia riidat niin seurakuntien sisällä kuin myös eri seurakuntien välillä? 

– Jeesus rukoili jäähyväisrukouksessaan, että uskovat olisivat yhtä. Hänelle tärkeintä oli ihmisten pelastuminen. Uskon, että nämä asiat liittyvät yhteen.