Viimeiset kiusaukset -ooppera Jyväskylän kaupunginteatterissa 3.2.–6.3.2022. Sävellys Joonas Kokkonen, libretto Lauri Kokkonen, ohjaus Mirva Koivukangas, orkesterina Jyväskylä Sinfonia.
Vuonna 1975 ilmestynyt Viimeiset kiusaukset -ooppera on suomalaisen oopperakirjallisuuden klassikko. Joonas Kokkonen sävelsi sen pikkuserkkunsa, kirjailija Lauri Kokkosen samannimiseen näytelmään, ja siitä tuli nopeasti menestysteos myös kansainvälisillä näyttämöillä aina New Yorkin Metropolitania myöten. Pitkälti toista sataa kertaa esitetyn teoksen uusin versio nähdään Jyväskylän Oopperan tuottamana.
Kokkosen sävellys, jota hän kypsytteli toistakymmentä vuotta, kuvaa Savon herännäisyyden maallikkojohtajan Paavo Ruotsalaisen (1777-1852) elämää ja hengellistä kamppailua tämän kuolinvuoteella läpikäymien unihoureiden kautta.
Paavon elämänkutsumuksen ratkaiseva pohja luotiin 1790-luvulla nykyisessä Jyväskylässä seppä Jaakko Högmanin pajassa, jonne synnintunnon vaivaama mies taivalsi jalkaisin Nilsiän Aholansaaresta yli 200 kilometrin matkan. Sepältä Paavo kuuli sielunhoidolliset avainsanat: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisäinen tunteminen.” Tämän hengellisen oivalluksen jälkeen Paavo Ruotsalainen saarnasi määrätietoisesti pelkkää tietopuolista ”aivouskoa” vastaan ja ohjasi ihmisiä aidon synnintunnon kautta Jumalan armon ja sydämen uskon omistamiseen.
Vaikka ”Ukko-Paavo” oli körttijohtajana suuri hengenmies ja ihailtu seurapuhuja, hän koki elämänsä viimeisinä hetkinä syyllisyyttä monista vajavaisuuksistaan. ”Taivaan puomille on mentävä yksin”, Paavo saarnasi mutta epäili samalla, mahtoiko se olla hänelle itselleenkään auki.
Viimeiset kiusaukset -ooppera sisältää monta puhuttelevaa tasoa. Yhdellä tasolla Paavo kamppailee Jumalan ja oman kelvollisuutensa kanssa. Ihmissuhteiden tasolla hän tuntee syyllisyyttä Riitta-vaimonsa ja perheensä laiminlyönnistä seuramatkojen vuoksi. Ja kolmannella tasolla hengenmies valmistautuu kuoleman kohtaamiseen. Unihoureissaan hän kertaa myös suhdettaan körtteihin ja valtaa pitävään sivistyneistöön.
Koronarajoitusten vuoksi oopperan ensi-ilta siirtyi uudenvuodenaatosta helmikuulle. Myös esiintyjäkaartiin tuli muutoksia.
Oopperan päärooleissa kansainväliset suomalaistähdet Mika Kares (Paavo) ja Petri Lindroos (Paavo ja seppä Högman), Johanna Rusanen-Kartano (Paavon vaimo Riitta) ja Matti Turunen (seppä Högman) tekevät vakuuttavaa työtä ─ Lindroos kahdessakin eri roolissa. Oopperan yksinkertainen lavastus ilmentää herännäisyyden vaatimattomuutta. Ohjauksesta vastannut Mirva Koivukangas onnistuu pitämään teoksen yleisilmeen pelkistettynä ja uskottavana. Silti muutamat seikat, kuten Paavon aikakauden tyylistä poikkeava pukeutuminen, herättävät kriittisiä kysymyksiä.
Ville Matvejeffin johtama Jyväskylä Sinfonia soi ammattitaitoisesti ja täydentää taiteellisen kokonaiselämyksen.
Myös ne aikamme ihmiset, jotka välttelevät kirkonmenoja ja seurakuntien tilaisuuksia, voivat saada aidon hengellisen kosketuksen Viimeiset kiusaukset -oopperan kautta. Paavo nostaa kuolinvuoteellaan esiin perimmäisiä kysymyksiä, jotka jokainen kuulijakin joutuu itse kohtaamaan.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...