Ajan kuvien välittäjä

- Viime vuonna luin uutisen, että ihmisten lukuinto olisi kääntynyt nousuun. Siinä mielessä olen iloinen. Kyllä se on kansakunnan rikkaus, jos ihmiset lukevat ja ymmärtävät kirjallisuuden arvon. Siinähän välitetään monenlaista viestiä, Maija Hurri toteaa.
- Viime vuonna luin uutisen, että ihmisten lukuinto olisi kääntynyt nousuun. Siinä mielessä olen iloinen. Kyllä se on kansakunnan rikkaus, jos ihmiset lukevat ja ymmärtävät kirjallisuuden arvon. Siinähän välitetään monenlaista viestiä, Maija Hurri toteaa.
Vantaalaisella Maija Hurrilla on joka viikko kymmenen minuutin vastaanottoaika Radio Deissä. Oikeasti hän jututtaa tuolloin erilaisia ihmisiä heidän uskostaan Minä uskon -ohjelmassaan. Toinen pidempi ohjelma, Avoin kuntakanava, tulee kerran kuussa.

Hurri siis toimii välittäjänä. Sitä hän on tehnyt läpi aikuisikänsä niin kirjailijana, toimittajana ja tiedottajana kuin kunnallispoliitikkona. Tänä vuonna tulee 20 tauotonta vuotta Vantaan kaupunginvaltuustossa. Sinnekin Hurrin johti välittäminen.

– Minulle se ei ollut politiikkaa. Ymmärsin, että syntymättömästä lapsesta kuolemaan asti eri asiat koskettavat ihmistä, mutta päätökset tehdään poliittisella tasolla kunnissa. Ajattelin, että haluan omassa kotikaupungissani olla vaikuttamassa tähän päätöksentekoon, jos se on mahdollista.

Pakolaisista se lähti

Maija Hurri työskenteli 1980- ja 1990-luvuilla Ristin Voitossa eli nykyisessä Aikamediassa 17 vuotta. Päivät hän toimitti tekstejä ja tiedotti. Illat, aamuvarhaiset ja viikonloput hän kirjoitti kirjoja. Ei kuitenkaan ihan heti.

– Kipinä kirjojen kirjoittamiseen tuli ihan muilta tahoilta. Minä aina teilasin, jos jotakin ehdotettiin.

Muurin mursi lopulta Kambodzhan pakolaisten tuska.

– Tein sairaanhoitajana kuolemanleirissä olleen Eeva-Liisa Nikkilän lehtihaastattelua ja hän alkoi puhua, että hänellä olisi muistiinpanoja kuolemanleirien ihmisiltä, joiden piti saada purkaa ahdistustaan. Hän sanoi minulle, että jos saisi apua, niistä saisi kirjankin.

Maija Hurri kieltäytyi kunniasta, mutta Jumala jatkoi taivuttelua.

– Hän puhui, että eikö heidän hätäänsä voisi välittää, jotta ihmiset ymmärtäisivät, millaista se on, kun silmiesi edessä tapetaan kaikki omat perheenjäsenesi. Ehkä siinä oli myös sellainen sosiaalinen puoli, että miten erilaisissa oloissa ihmiset tällä pallolla joutuvat elämään.

Teoksesta Kaakkoismonsuuni: Kambodzan pakolaisten kohtaloita tuli vuoden 1991 toiseksi myydyin kirja. 1992 ilmestyi kirja Ensi vuonna Jerusalemissa. Se kertoi muun muassa venäjänjuutalaisista, jotka muuttivat tuolloin massoittain Suomen kautta Israeliin.

– Se oli aika huikea juttu. Olin Israelissakin haastattelemassa, kun siellä oli operaatio Salomon, jossa juutalaisia lennätettiin salaa Etiopiasta.

Hurri kertoo tarttuneensa tarinaan pyyntöjen ja aiheen ajankohtaisuuden vuoksi.

– Ajattelin, että ehkä voin näin auttaa tässä työssä. Ja kyllä se näin oli. Sehän tuli sitten vuoden myydyimmäksi, hän sanoo hiljaa.

Kiinnostavaa, mutta…

1990-luvulla Maija Hurri kertoi myös elämäntarinoita. Toimi Kankaanniemi, periaatteen mies ilmestyi 1993 ja Ulla Järvilehto, Elämän puolesta sekä yhdessä Veikko Mannisen kanssa tehty Mannisentie vuonna 1995. Jälkikäteen vuosikymmen nostattaa innostavia ja intensiivisiä muistoja.

– Se oli mielenkiintoinen jakso. Usein kirjoitin aamulla kotona jonkun puolitoista tuntia ennen kuin lähdin töihin.

Merkillepantavaa on, että Hurrin kirjat kiinnostivat ihmisiä, koska niihin liittyi pistämätön ajankohtaisuuden vainu.

– Ehkä se oli niin, että asia kosketti minua ja herätti kiinnostukseni ja uteliaisuuteni, kirjailija pelkistää.

Töiden päätyttyä Aika Oy:ssä seurasi Karas-Sanalle tehty kirja Lapsuus kadulla – raportti Pietarin katulapsista (1998). Sitten politiikka alkoi viedä kaiken ajan. 2000-luvulla ilmestyivät vielä kirjat Ritustellen (Aika Oy, 2000) ja Arkkipiispa Leo – Kutsumus ja tahto (WSOY, 2003).

– Hänen evakkotaustansa ja se, että ortodoksikirkko on vähemmistökirkko kaikkine kokemuksineen, mitä siellä on, herättivät mielenkiintoni.

Muita kirjoja Maija Hurri ei ole tällä vuosituhannella suostunut tekemään.

– Tiedän, mitä kirjoittaminen tarkoittaisi. Olenkin vastannut kaikkiin pyyntöihin, että kiinnostavaa, mutta kalenterissani ei ole tilaa.

Jopa rakas lukuharrastus on minimissä ja monet johtajien, vaikuttajien ja säveltäjien elämäkerrat saavat odottaa hyllyssä. Niiden edelle porskuttaa päättäjän viikkolukuannos.

– Yhden valtuustokokouksen materiaali voi olla yli 1 000 sivua. Lisäksi tulevat toimikunnat ja tarkastuslautakunta. Tässä hommassa on pitänyt oppia lukemaan oleellinen, Hurri hymyilee.

Koskettava tavoittaa

Maija Hurri näyttää yli 20 vuotta sitten osuneen kirjoissaan aiheisiin, jotka ovat yhä ajankohtaisia: pakolaisuus, juutalaisten tilanne ja katulapset.

– Nehän ovat vain melkein lisääntyneet ja kärjistyneet, hän yllättyy.

Myös kirjoihin liittyvät kokemukset ja tunteet kulkevat mukana loppuelämän ja voivat tulla esiin yllättävissä tilanteissa. Esimerkiksi 2014 kun Vantaan kaupunginhallitus teki seminaarimatkan Pietariin, aterialla Maija mietti kylmissä viemäreissä eläviä liimojen tai huumeiden turruttamia, usein hyväksikäytettyjä lapsia.

– Kyllä se vieläkin vaikuttaa. Sanoinkin siinä kaupungin johtohenkilöille, että tunnen Pietarista myös toiset kasvot, ja kerroin, että olen kirjoittanut tällaisen kirjan. Maija Hurri uskoo, että vaikuttavassa viestinnässä on kyse koskettavuudesta.

– Ihmiset haluavat kokemuksia siitä, miten toiset ihmiset ovat kokeneet asioita.

Isoja kokemuksia

Elämä on täynnä yllätyksiä. Parikymmentä viime vuotta niitä on tullut vastaan politiikassa. Tultuaan valituksi syksyllä 1996 kuin mustana hevosena KD:n listoilta kaupunginvaltuustoon Maija Hurri sai kokea helluntaiseurakunnassa kovia asenteita. Vaikuttajana yksi tiukka tilanne tuli keväällä 2009, kun Helsingin ja Vantaan yhdistäminen ja siihen liittyvät selvitykset olivat kaupunginhallituksen esityslistalla.

– Puolueiden kannat jakautuivat toimittajien kyselyiden mukaan 8–8, ja minä en ollut kertonut kantaani.

– Hesarista luin, että ratkaisu jää Hurrin harteille.

Syvän pohdinnan jälkeen Maija Hurri äänesti selvitysten puolesta. Niiden pohjalta Vantaan valtuusto otti kielteisen kannan yhdistämiseen tammikuussa 2011.

Henkilökohtaisin tiukka paikka oli se, kun oma puoliso menehtyi pitkään syöpäsairauteen 2007.

– Kyllä se on iso muutos elämässä. Mutta se väistämättä kuuluu jokaisen kokea silloin, jos on avioliitossa, koska harvoin yhtä aikaa lähdetään.

Juuri nyt Vantaalla kuten koko maassa työstetään suurta soteuudistusta. Hurri on muutostöissä mukana kyynärpäitä myöten.

– Ilman nykyisen kaupunginjohtaja Kari Nenosen johdolla vuonna 2012 laadittua talouden tasapainotusohjelmaa en olisi lähtenyt ehdolle 2012 vaaleissa. Nyt olen ollut tukemassa sen toteutusta. Vantaamme on elinvoimainen Suomen neljänneksi suurin kaupunki, vaikuttaja iloitsee.

Muutostöiden aikaikkuna päättyy ensi toukokuussa. Se, miten Maija Hurri käyttää aikansa tämän jälkeen, on vielä auki. Jopa kirjoittaminen voi jossakin vaiheessa olla taas mahdollista.

– Kyllä, jos jokin aihe kolahtaa. Oikeastaan on jo jotakin mielessä, mutta saa nähdä, toteutuuko se.



Kuka

Maija Hurri
» Ristin Voiton toimittaja ja tiedottaja 1980–1990-luvuilla
» kirjoitti vuosina 1992–2003 kahdeksan teosta
» Vantaan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1997, yhdeksän vuotta myös kaupunginhallituksessa ja kuusi vuotta kaupunkisuunnittelulautakunnassa
» oli pitkään KD-lehden eduskuntatoimittaja ja 2008–2015 Aalloilla-lehden päätoimittaja
» Korson helluntaiseurakunnan jäsen
» vapaa-aikaan kuuluvat lukeminen, konsertit, ystävät ja rakkaat lastenlapset



Ruut Ahonen

Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan