Mieskuoro Graniitti vieraili Teneriffalla

Graniitti-kuoro lauloi Puerto de la Cruzin torilla Suomen itsenäisyyspäivän juhlassa, jonne saapui satoja suomalaisia matkailijoita. Kuva: Pirkko Pennanen
Graniitti-kuoro lauloi Puerto de la Cruzin torilla Suomen itsenäisyyspäivän juhlassa, jonne saapui satoja suomalaisia matkailijoita. Kuva: Pirkko Pennanen

Teneriffa, Las Americas joulukuun 3. päivä: 28 astetta lämmintä, tuulta 2 m/s, aurinkoista.     

 

– Huomenna pannaan musta puku, musta paita, oranssi solmio ja taskuliina, Pirkko ilmoittaa.

 

Graniitti-kuoron miehet eivät nurise, vaikka paidanselkä on märkä. Mieskuoron emo Pirkko Hyttinen sanoo, miten kullakin esiintymiskerralla pukeudutaan.

 

Kuoro on juuri esiintynyt Skandinaavisen turistikirkon tiloissa huvipursisataman luona yllään farkut ja valkoinen pikeepaita. Turistimekan elämä sykkii meluisana ja rauhattomana taustalla. Kuoron tunnuslaulun sanat ”En tiedä kuinka saapuikaan rintaani rauha tää…” koskettavat kuulijoita kyyneliin saakka.  

 

Mukana matkalla on 26 kuorolaista, jotka ovat lähteneet viikon keikalle avustaakseen turistikirkon toimintaa. Lähes kaikilla on mukanaan vaimot.

 

Vierailukohteita on Kanarian saariin kuuluvalla Teneriffalla kaksi: saaren eteläosan nuori turistikaupunki Las Americas ja pohjoisosan vuonna 1608 perustettu Puerto de la Cruz. Matka kaupungista toiseen kestää pari tuntia.

 

Kuoron johto osaavissa käsissä  

Mieskuoro Graniittia johtaa lahtelainen musiikinopettaja Sakari Kokkonen, helluntailiikkeen musiikin grand old man. Diplomipianisti Pirkko Hyttinen toimii säestäjänä.

Kuoro on konsertoinut kotimaan lisäksi Amerikassa ja Virossa sekä tuottanut 2014 levyn Syvä rauha.     

 

Mieskuoroidea syntyi Lahden Talvipäivillä 2004, jolloin Pirkko ehdotti Sakarille:

 

– Perustetaanko mieskuoro? Sinä johdat, minä teen kaiken muun, hän lupasi.

 

Näin Pirkosta tuli kuoron pianisti ja asiainhoitaja. Hän tekee ohjelmat, jotka Sakari tarkistaa.

Tavoitteena on saada aikaan kiinnostava ja aiheeltaan etenevä musiikillinen kokonaisuus. Esiintymispaikka otetaan aina huomioon.

 

Kuorolaiset ovat kuoron- ja musiikinjohtajia tai muuten innokkaita musiikki-ihmisiä. Heitä on kaikkiaan kuusikymmentä. 

 

Sakari Kokkonen ja Pirkko Hyttinen ovat ansioituneita musiikin ammattilaisia. Kokkonen on johtanut 1960-luvulta alkaen Lahden helluntaiseurakunnan kuoroja sekä monia koulu- ja edustuskuoroja. Hyttinen on puolestaan järjestänyt lukuisia musiikkitapahtumia ja toimii nykyisin Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n puheenjohtajana.

 

”Suomen hengellinen kansalliskuoro”

Graniitin tärkein tehtävä on evankeliumin julistaminen. Kuorolaiset kertovat musiikin avulla myös omasta kokemuksestaan.

 

– Näin laulut tuovat ihmisille iloa ja lohtua, Sakari Kokkonen sanoo.

 

Graniitti-kuoro lauloi Teneriffalla viidessä eri tilaisuudessa. Kaikki paikat tulivat täyteen kuulijoita. Toisena matkapäivänä ryhmä esiintyi Puerto de la Cruzin turistikirkossa, jossa viimeisen laulun jälkeen yleisön joukosta kuului toivomus:

 

– Yksi laulu vielä!

 

Kuoron laulu soi ehkä parhaiten San Eugenion ekumeenisessa kirkossa, jossa Runebergin Sua lähde kaunis katselen kaikui taivaallisen kauniina. Keveä urkujensoitto taustalla sai mielet herkistymään ja ohikulkijat pysähtymään kirkon ovelle. Jotkut tekivät ristinmerkkejä kuultuaan tuttuja hengellisiä sävelmiä.  

 

Turistikirkkojen toiminta on kristittyjen yhteistyötä parhaimmillaan. San Eugenion alun alkaen roomalaiskatolisessa kirkossa kokoontuvat vuoroin helluntailaiset, luterilaiset ja metodistit.

 

– Graniitti on yksi Suomen syväkivilajeista, kansalliskivi. Mieskuoro Graniitti on puolestaan Suomen hengellinen kansalliskuoro. Se loi todellisen juhlatunnelman tähän kirkkoon, luterilaisen kirkon pastori Peter Kankkonen sanoi konsertin jälkeen.

 

Paikalla oli myös turistikirkon työssä toiminut kanttori Martti Ylipää.

 

– Kuoron mollivoittoisissa lauluissa on tiettyä herkkyyttä. Yhtenäinen äänenmuodostus tuo siihen hyvän soundin. Kuoro osaa ottaa nyanssit hienosti ja tottelee johtajaansa, hän arvioi.

 

Graniitti-kuoro loi itsenäisyyspäivän aattona lauluillaan juhlatunnelmaa San Eugenion kirkkoon. Kuva: Tuija Reinikainen
Graniitti-kuoro loi itsenäisyyspäivän aattona lauluillaan juhlatunnelmaa San Eugenion kirkkoon. Kuva: Tuija Reinikainen
Mukana itsenäisyyspäivän juhlassa

Itsenäisyyspäivänä Puerto de la Cruzin torille kokoontui satoja suomalaisia. Juhlassa puhui paikallinen kaupunginjohtaja. Graniitti-kuoro lauloi etelän lämpöön paenneille suomalaisille Finlandian ja Jukka Kuoppamäen laulun Sininen ja valkoinen. Siinä lauluntekijä kuvailee kotimaatamme: ”Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen. Lämmön tunsin kuitenkin lujuudessa graniitin…”

 

Viimeinen ilta pidettiin San Fransiscuksen 1600-luvun alussa rakennetussa luostarikirkossa. Kirkon tunnelmaan sopi hyvin laulu On niin autuasta käydä.

 

– Tuo kuulosti riemulliselta matkalta Jeesuksen seurassa. Onnetonkin kulkija voi yhtyä tähän riemuun, konsertin juontaja, kanttori Markku Ylipää kommentoi. 

 

Puheen tilaisuudessa piti terapeutti Seppo Jokinen, johon Graniitti-kuoron konsertti teki syvän vaikutuksen.

 

– Aloititte laulamalla Siunaa ja varjele meitä. Me tarvitsemme sitä. Kaipaamme kotiin, Suomen kesään. Kun tulee syksy ja ensilumi, silloin meitä polttaa lähtö tänne. Olemme kahden maan kansalaisia toisessakin mielessä.

 

Vaeltajan laulu soi kauniina barokkikirkon holveissa ja jäi matkalaisen mieleen.

 

 

Asta Tillander



Kanariansaarten turistilähetystyö  

Suomalaisella turistilähetyksellä on Kanariansaarilla viisi toimipaikkaa. Gran Canarialla on kolme: Las Palmas, Playa del Inglish ja Puerto Rico. Teneriffalla on kaksi: Las Americas ja Puerto de la Cruz. Kokouksista ilmoitetaan myös Hyvän Sanoman Minne mennä -palstalla. 

Toimintaa koordinoi Kanariansaarten suomalainen turistilähetys ry. Sen puheenjohtajana toimii tällä hetkellä turistipastori Esa Rantala.

 

Turistikirkoissa pidetään tilaisuuksia maanantaina ja perjantaina, joka on lauluilta. Kokoontumisten lopuksi juodaan yhdessä pullakahvit, ja tarjolla on myös karjalanpiirakoita.

Las Americasin Skandinaavisessa kirkossa kokoonnutaan lisäksi sunnuntai-iltaisin. Kokouksiin osallistuu 30–60 ihmistä.  

 

– Jaamme kerran viikossa kutsuja noin 120 hotelliin, kertovat Skandinaavisen kirkon hyväksi toimivat tamperelaiset Airi ja Kaarlo Rieppo.    

 

Graniitti-kuoron kakkostenori Rauno Loikkanen avustaa Terttu-vaimonsa kanssa Puerto de la Cruzin turistikirkon toimintaa jo kuudetta talvea. Heitä vetää tänne evankeliumin työ. Turistikausi kestää marraskuun alusta maaliskuun loppuun.   

 

Erikieliset kristityt pitävät vuoronperään kokouksia tai lauluiltoja myös paikkakunnan vanhoissa roomalaiskatolisissa kirkoissa, jotka on vihitty ekumeenisiksi kirkoiksi. 

 

– Täällä kokoontuu koko Suomen kirkko, baptistit, helluntailaiset, luterilaiset ja metodistit, Loikkanen kiittää kristittyjen yhteistyötä. 



Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan