Laulaja miettii, onko hänen äänensä hyvä vai huono
Muusikko-toimittaja Petri Vähäsarja sai indiepoppiireissä hienoista suosiota pari vuotta sitten ilmestyneellä Vähäsarja-albumillaan. Kesäkuussa ilmestyi Vähäsarjan kipparoiman Suomen Zorro -yhtyeen debyyttialbumi Muistan sinut Maria.
Kolme sointua on edelleen ihan jees malli tehdä kappaleita, koska yksinkertainen on usein kauniimpaa ja syvällisempää kuin monimutkainen. Simppeli sävellys jättää kuulijalle tilaa tulkita ja elää omia unelmiaan kappaleen kautta. Yhtä tärkeää kuin se mitä kappaleessa ilmaistaan, on se, mitä siinä jätetään kertomatta.
Evankeliumi musiikissa merkitsee minulle nykyisin sitä, että saa tehdä musiikissa mitä haluaa. Evankeliumi on vapautta Kristuksessa. En tiedä, onko omassa musiikissani evankeliumia, mutta en usko, että sydämen asiaansa voi peitelläkään. Musiikkia tehdessäni en kuitenkaan laskelmoi, vaan olen antanut itselleni vapauden luoda kappaleita siitä, mikä milloinkin tuntuu olennaiselta.
Lempisoittimeni on laulu, koska se on minulle henkilökohtaisin instrumentti, eikä samanlaista ole kenelläkään muulla. Olen kipuillut sen kanssa, onko lauluääneni hyvä vai huono, mutta olen aina tullut siihen tulokseen, etten haluaisi kenenkään muunkaan ääntä. Lauluni välittää jotakin persoonastani, ja se tuntuu yhä tärkeämmältä.
Lapsuuden haaveammattini oli jääkiekkoilija tai rokkitähti, koska kummassakin oli hohtoa ja ainakin urheilussa minulla olisi ollut myös mahdollisuuksia pitkään uraan. Ajattelin, että tyttöjä kiinnostavat urheilusuoritukset tai lavaesiintyminen.
En koskaan unohda hetkeä, jolloin ratkaisin pronssiottelun Forssan Superia vastaan eräässä lätkäturnauksessa juniorina. Kyseisen maalin jälkeen soi Queenin Show must go on, ja kaikki tuntui taivaalliselta. En myöskään unohda sitä lapsuuden hetkeä, kun isäni teki riidan jälkeen kanssani sovinnon nostamalla minut syliinsä ja kysymällä: ”Ollaanko kavereita?”
Kun kaipaan piristystä, kuuntelen melankolista musiikkia tai tapaan ystäviä. Kumpikin toimii, mutta eri tavalla. Melankolia on kaunista ja ystävien seura saa usein oman ongelmat näyttämään vähäpätöisemmiltä kuin yksin ollessa.
Kun seuraan maailman nykykriisejä, mietin, että olenko jotenkin syrjäytynyt, koska en itse ole kriisissä, enkä koe ilmapiiriä uhkaavana. Uutisotsikot menevät jollain tapaa ohi. Ehkä elän liian pienissä ympyröissä. Järjen tasolla näyttää siltä, että olemme kohta kaikki erittäin pahoissa ongelmissa.
Rakastan keskustella lääketieteestä, koska ihminen on niin ihmeellinen. Aiheeseen liittyy myös omia fobioitani, jotka ovat tehneet minusta ainakin google-tasolla mitattuna kohtalaisen oppineen maallikkolääkärin. En saa tarpeekseni ihmisen biologiaan liittyvästä knoppitiedosta.
Rukoilen, että voisin tehdä elämässäni jotakin hyödyllistä. Rukoilen myös, että Jeesus tulisi pian takaisin ja tekisi lopun tästä hulluudesta. Toisaalta rukoilen pitkää elämää ja rauhaa sydämeen, sekä läheisilleni että itselleni.
Unelmieni ohjaamani elokuva voisi käsitellä hetkeä, jolloin joku tulee vihdoin sanomaan, että ”herätys, se oli kaikki vain pahaa unta”.
Tosiasiassa lakkasin mieltämästä itseni opiskelijaksi, kun olin ollut noin viisi vuotta täysipäiväisessä toimistotyössä. Olen toki edelleenkin opiskelija. En vain aina muista olevani. Mutta olenkin pitkään ollut melkein valmistunut teologian maisteri.
Parasta kotikaupungissani Helsingissä on meren läheisyys, ja myös se, että monet sukulaiset ja ystävät asuvat kohtalaisen lähellä. En kuitenkaan varsinaisesti pidä kaupunkiympäristöstä. Haluaisin muuttaa metsään jonkin järven lähelle. Toistaiseksi on kuitenkin kätevämpää näin.
Kesällä aioin ottaa iisisti ja lomailla, mutta olin jatkuvasti joko bestman tai keikalla. No, eipähän puuttunut tekemistä ja tuli kuitenkin yksi 3 000 kilometrin roadtrippikin tehtyä.
Jeesus on sillä tavalla armollinen ja ylistettävä, ettei sitä voi mitenkään selittää. Haluaisin seurata Jeesusta, vaikka kaikki osoittaisi, ettei häntä ole. Jeesuksen rakkaus on sydäntäsärkevää ja uudistavaa. Hän on aina ystävällisempi ja ymmärtäväisempi kuin ajattelisimme.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...