Esa Pikkumäki, Tuulinen maa. Väyläkirjat 2016, 316 sivua.
Rovaniemeläisen pastori Esa Pikkumäen esikoiskirja Tuulinen maa on syksyn yllättäjä hengellisen kirjallisuuden rintamalla. Kyseessä on pohjoisiin helluntaipiireihin sijoittuva rikosromaani.
Kirjan alkupuolen räväkät tapahtumat poroerotusaidalla nappaavat lukijan semmoiseen kyytiin, että siitä on vaikea hypätä hetkeksikään pois. Pikkumäki on esikoiskirjailijaksi onnistunut rakentamaan jämäkän draaman kaaren kaikkine dekkarissa tarvittavine henkilöineen.
Pikkumäen dialogi toimii ja henkilökuvaus on kutkuttavaa, sillä seurakuntakuvioissa mukana oleva voi niistä helposti tunnistaa omankin seurakuntansa arkkityypit hyvässä ja pahassa. Seurakuntalaisten luonnekuvaus reaktioineen on harvinaista herkkua, josta parhaiten pystyy kirjoittamaan vain kokenut pastori. Pikkumäki ei sorru selittelemään, ei puolustelemaan tai tuomitsemaan, vaan tyytyy vain esittelemään fiktiiviset henkilönsä omanlaisinaan.
Murhatun vanhimmistoveljen vaimo, paatunut rikospoliisi sekä juonittelun uhreiksi joutuneet peräkamarin pojat jäävät elämään lukijan mieleen. Venäläinen entinen upseeri on kaikessa uskottavuudessaan pelottavan suurten vastakohtien mies. Tuulinen maa, kuten hyvän kirjan kuuluukin tehdä, jättää halun saada lukea henkilöiden kohtaloista lisää.
Kirjaa kestää lappilaisenkin lukea lähes ilman tuhahteluja murteen horjumisesta tai paikannimien sekoittamisesta. Pikkumäen vahvuus tapahtumien näyttämön valinnassa onkin juuri oma kokemus Lapista ja sen ihmisistä. Juonen kiertyminen ajankohtaisen tuulivoiman ympärille kertoo myös asiaan paneutumisesta.
Kirjan minäkertoja on pastori, joka joutuu pohtimaan, miten hänen kuuluu roolissaan toimia. Pastori joutuu vanhimmiston kanssa yhtäkkiä tekemään päätöksiä myös seurakunnan sisäisestä ja ulospäin suuntautuvasta tiedotuksesta. Mies on puun ja kuoren välissä monellakin tavalla. Mielen sopukoiden ristiriidoista kertovat pastorin aamurukoukset, joissa on paikoin raikkaan poikamaista sanailua ikävästä saada isän ohjausta kiperiin tilanteisiin. Armon merkitys kulkee koko kirjan läpi kantavana teemana. Ristiriitaa luo erään seurakuntalaisen vaatimus kiristää vuolasta armon hanaa Raamatun sanaa omintakeisesti tulkiten ja seurakuntalaisia puolelleen painostaen. Toisaalta pastori näkee työssään ihmisiä, jotka ajautuvat äärimmäisiinkin tekoihin lähes tahtomattaan olosuhteiden uhreina. Missä menee armon ja tuomion raja silloin, kun kädet tahriutuvat pääsyyllisen verestä?
Oman käsityksensä armosta Esa Pikkumäki on kirjoittanut dekkarinsa alkulehdillä kuvatun vankilakohtauksen rivien väliin, johon myös kirja päättyy. Alussa piirretty iso kysymysmerkki saa vastauksensa, ja ympyrä sulkeutuu. Kirjailijan kuivakan omalaatuisella huumorilla höystetty ääni kuuluu läpi teoksen varmana ja todentuntuisena.
Rankkojen juonenkäänteiden vastakohtana päähenkilö kuvaa hellyttävästi suhdettaan vaimoonsa, joka seisoo jalat tukevasti maassa silloinkin, kun miestä viedään lujaa tapahtumasta toiseen. Naisen rooli on tukea miehensä aivoitusten solmukohtien selvittelyä. Toisin paikoin kirjasta voi lukija ottaa pieniä vinkkejä vaikka oman parisuhteensa hoitamiseen.
Vahvan minäkertojan käyttö olisi antanut mahdollisuuksia tarjoilla lukijalle vielä syvempää kurkistusta pastorin roolia kantavan suomalaisen miehen sisäisiin ristiriitoihin ja prosesseihin saarnapöntön kummallakin puolella. Toivottavasti Tuulinen maa on Esa Pikkumäen tulevan helluntaidekkarisarjan ensimmäinen teos, jossa pastoripäähenkilön omaa inhimillistä kehityskaarta saadaan seurata muiden tapahtumien ohessa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...