Holokaustidokumentti ei päästä helpolla

Toissa viikonloppuna Helsingissä Docpoint-festivaaleilla esitettiin Claude Lanzmannin  vuonna 1985 valmistunut suurteos Shoah. Nimi tarkoittaa hepreaksi katastrofia ja viittaa holokaustiin.

Lanzmann teki dokumenttia 12 vuotta. Myös valmiin teoksen pituus on poikkeuksellinen, yli 9 tuntia. Festivaaleilla se oli jaettu neljään osaan, joista kolmanteen onnistuin saamaan lipun. Suurin osa dokumentista jäi siis näkemättä, vaikka katsomani osio on hyvinkin normaalimittaisen elokuvan pituinen.

Shoahia on monesti kutsuttu maailman parhaaksi dokumentiksi. Kun ottaa huomioon, kuinka vaikuttavaa jo yhden osion näkeminen oli, voi vain kuvitella, millainen olo katsojille jää yhteen pötköön esitetyn teoksen jälkeen. Guardian-lehden toimittaja Jonathan  Freedlandin mukaan kokemus tuntuu enemmän pyhään rituaaliin osallistumiselta kuin elokuvan katselulta.

Olen lukenut kymmeniä holokaustiaiheisia muistelmia ja nähnyt elokuvia, mutta Shoah on erilainen. Toisin kuin mustavalkoista arkistokuvaa hyödyntävät dokumentit, se perustuu kokonaan haastatteluihin ja maisemakuviin sekä haastateltavien asuinpaikoilta että sotarikosten tapahtumapaikoilta sellaisina kuin ne olivat kuvausajankohtana, 1970- ja 1980-luvuilla. Shoahissa holokausti ei ole historiaa vaan läsnä ihmisissä ja miljöössä.

Ulkoisesti ei tapahdu paljon. Kamera kiertää loputtoman pitkään pellonreunaa tai seuraa metsätietä kulkevaa miestä. Ihmisten lisäksi dokumentissa puhuvat ilmeet, asennot ja  maisemat. Hidasrytmisen elokuvan katsoo mieluiten suurelta valkokankaalta, jossa maisemiin on helpompi uppoutua.

Lanzmann haastattelee holokaustin eri näkökulmista kokeneita ihmisiä: juutalaisten lisäksi sivullisia ja natseja, joiden haastatteluita hän kuvasi salaa. Siinä missä monet sotamuistelmat ovat sinnikkäiden ja onnekkaiden yksilöiden selviytymistarinoita, Shoahissa huomio kiinnittyy tuhoamisjärjestelmään, joka imaisee yksilöt mukaansa. Jossain on joku tai jotkut, jotka suunnittelevat kaiken, mutta se, joka koordinoi vankeja kuljettavien junien aikatauluja tai lapioi hiiliä veturin tulipesään, ei tiedä, mitä tekee tai on voimaton toimimaan toisin.

Ohjaaja on kiinnostunut tietämään tarkkaan, miten asiat olivat. Keskitysleirillä olleelta parturilta hän muun muassa kysyy, millaisilla välineillä naisten hiukset leikattiin ennen kuin heidät tapettiin. Näin dokumentista muodostuu ikään kuin rikostutkinta, jossa kuulustellaan silminnäkijöitä.

Systeemin kuvaamiseen voi liittyä se riski, että ihmiskohtalot jäävät etäisiksi. Tässä niin ei kuitenkaan käy, vaan eleettömyys ja siihen syntyvät hiusmurtumat vain alleviivaavat inhimillisen kärsimyksen syvyyttä. Parturin ääni särkyy, kun hän kertoo ystävänsä vaimon ja sisaren saapumisesta hiustenleikkuuseen tietämättöminä siitä, mikä heitä odottaa. Kamera kuvaa miestä, jonka suupielet tärisevät hänen pyytäessään ohjaajaa lopettamaan. ”Sinun täytyy jatkaa”, tämä vaatii, ja loputtoman pitkältä tuntuneen ajan kuluttua parturi kokoaa itsensä. Koko sisäisen kamppailun näyttäminen katsojalle ja ohjaajan vaatimus jatkamisesta tuntuvat julmalta, mutta sekä kuvattava että katsoja ymmärtävät jatkamisen välttämättömyyden. Ilman näitä puheenvuoroja arvokasta tietoa katoaisi lopullisesti.

Holokaustifilmejä katsoessa tulee monesti ajatelleeksi, miten olisi itse toiminut eri rooleissa. Olisinko pystynyt tekemään pahalle vastarintaa henkeni uhalla? Vai olisiko pelko saanut minut katsomaan toisaalle tai omaksumaan viidakon lait?

Pelkästään omat valinnat eivät tietenkään sanele sitä, miten itse kullekin käy. Monet dokumentissa haastatellut juutalaiset olivat selviytyneet leireiltä osin siksi, että heidät oli pakotettu osaksi systeemiä suorittamaan jotakin tehtävää.

Filip Müller, ruumiita polttamaan valittu juutalainen, kertoo tulleensa jossakin vaiheessa niin epätoivoiseksi, että hän meni itsekin kaasukammioon. Kuolemaantuomittujen joukossa ollut tyttö sai hänet kuitenkin palaamaan takaisin.

”Ehkä selviydyt tästä, ja silloin sinun täytyy kertoa kaikille, mitä tapahtui”, tyttö sanoi.


Säde Loponen


6/2017

UutisetIsraelin Pipliaseuran toiminnanjohtaja on nähnyt kotimaansa messiaanisen yhteisön koko elinkaaren.
PääkirjoitusYstävänpäivällä on vakiintunut asema suomalaisessa kulttuurissa. Se tuli kalenteriimme 1980-luvulla ja on ollut siinä jo 30 vuotta.

Seurakunnissa ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta on harjoitettu...
Miten onSuomessa monet tunnetut kristilliset vaikuttajat ovat täysin eri linjoilla arvioidessaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja sitä, miten häneen tulisi suhtautua. Myös presidentin rukousa...
UutisetMonet helluntaiseurakunnat aktivoituivat toissa syksyn pakolaisvyöryssä.
UutisetAyodesi Ojo haluaa toimia seurakunnassa maahanmuuttajien äänenä.
UutisetYhä harvemmassa palauteviestissä uhkaillaan ja sadatellaan.
UutisetEspoon helluntaiseurakunnassa tehtiin kattava katsaus Israelin nykypäivään. Viime aikojen terrorismista ja tulipaloista huolimatta maan talous kasvaa ja työttömyys on lähes olematonta.

Arkeolog...
UutisetTutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista kannattaa sitä, että myös luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat lapset ja nuoret voisivat opiskella uskonnon sijaan valinnaisesti elämänkatsom...
UutisetSuomen Vapaakirkon nuoret ry saavuttaa tänä vuonna vahvan isovanhemmuusiän. 70-vuotisjuhlia viettävä yhdistys toivoo yhä voivansa olla vahva vaikuttaja kristillisessä kentässä.

– Näkymme on eh...
UutisetTammikuun viimeisenä sunnuntaina Aitolahden kirkko Tampereella on täyttynyt viimeistä paikkaa myöten.

Suomalaisen gospelmusiikin ”Grand Old Band” Pro Fide täytti viime syksynä 50 vuotta. Kiertu...
UutisetSuomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä laski hieman viime vuonna.

– Runsaana jatkuva kirkkoon liittyminen ei riitä tällä hetkellä paikkaamaan väestön ikärakenteesta ja kasteiden vähenemisestä jo...
UutisetYhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin määräys keskeyttää Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen määräämättömäksi ajaksi ja muista maista tulevien neljäksi kuukaudeksi on saanut k...
UutisetSudan on tuominnut tsekkiläisen avustustyöntekijän ja toimittajan Petr Jasekin vankeuteen 20 vuodeksi. The Christian Postin mukaan tuomio johtuu siitä, että Jasek videoi tilannetta, jossa hallituksen...
UutisetYhdysvaltain protestanttiseurakuntien johtajat ovat entistä iäkkäämpiä, kertoo tutkimuskeskus Barna Groupin tuore raportti. Sen mukaan vain yhdellä seitsemästä yhteisöstä on alle 40-vuotias kippari. V...
UutisetKiinan kotiseurakunnille enteillään ahtaita aikoja. Kansainvälisen kristillisen ihmisoikeusjärjestö China Aidin tuoreen raportin mukaan olennainen osa Kiinan vuonna 2016 julistamaa kommunistista...
MielipideOletko miettinyt, mitä Jeesus tekisi ja missä hän olisi, jos eläisi ihmisruumiissa 2010-luvun Suomessa?

Jeesus on helppo kuvitella Raamatun maisemiin: pölyisille Lähi-idän kujille, vesikaivoill...
MielipideSeurakunnan tulevaisuutta pohdittaessa haluaisin herättää keskustelua helluntailiikkeen kirjoittamattomasta säännöstä, sunnuntain jumalanpalvelusten ajankohdasta kello 11. Helluntailiikkeen syntyaikoj...
MuutToissa viikonloppuna Helsingissä Docpoint-festivaaleilla esitettiin Claude Lanzmannin vuonna 1985 valmistunut suurteos Shoah. Nimi tarkoittaa hepreaksi katastrofia ja viittaa holokaustiin.
...
KolumniBrittiläisessä autoilua käsittelevässä Top Gear -tv-ohjelmassa oli joitakin vuosia sitten mieleenpainuva koeajo, jossa juontaja Jeremy Clarkson testasi BMW:n tuoretta M5-mallia. Koko koeajon alkuosion...
MielipideAnssi Tiittanen kirjoitti kolumnissaan (RV 1/2017), että musiikki voisi olla helpoin jumalanpalveluksen uudistamisen väline. Olen hänen kanssaan monista asioista samaa mutta osin myös eri mieltä.
...
PakinaToimituksessa mietittiin juttuideoita ystävänpäivän tienoille. Ehdotin koiran ja ihmisen ystävyyttä.

”Voiko koiran tapauksessa puhua ystävyydestä?” työkaveri mietti.

Ihmisparka, joka et...
MuutEmeritussaarnaaja Toivo Vauhkonen, 80, istuu olohuoneen sohvalla kauniissa kodissaan Jyväskylän Kortepohjassa. Hän hakee läppärinsä ja avaa sen näytölle vanhoista paperikuvista skannattuja valokuvia...
MuutAvainmedian hallinnoiman Al Hayat -kanavan katsojapalautteista välittyy uteliaisuus, kiitollisuus ja innostus evankeliumin elämää muuttavasta voimasta. Ristin Voitto kokosi joukon eri puolilta maailma...
MuutSuomalaisen ystävyyden valttikortti on rehellisyys ja kompastuskivi taipumus jumiutua omiin oloihin.
MuutValitse jokaisen kysymyksen kohdalla sinulle parhaimmin sopiva vaihtoehto ja testaa, ketä Raamatun henkilöä muistutat.
PikavisiittiSointu Partanen on sosionomiopiskelija, kolmen alle kouluikäisen pojan äiti ja Lappeenrannan metodistiseurakunnan pastorin vaimo.

Kun kaipaan piristystä, nukun. Tässä elämäntilanteessa ai...
MuutLeena Hietamies esittelee teologi, sielunhoitaja Leif Andersenin kirjan Kun Jumala vaikenee (Kotimaa 4/17).

Tärkeä ohje kärsivän lähellä olevalle on tämä: älä etsi syitä, tarkoitusta, mahdollis...
MuutJohanneksen evankeliumi on Raamatun neljästä evankeliumista ainoa, joka väittää suoraan olevansa silminnäkijän kirjoittama. Mutta kuka sen kirjoitti?
MuutSoluilloissamme on tapana rukoilla kristittyjen yhteyden, eri seurakuntien ja herätysliikkeiden puolesta. Yhteen aikaan oli erityinen tarve rukoilla vanhoillislestadiolaisten puolesta.

Innoissa...
MuistolleSaatoimme rakkaan työtoverimme, Japanin-lähetin Valma Partasen 28.1.2017 viimeiselle matkalleen omaisten ja läheisten ystävien kanssa Heinolan helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Pablo Varis toimitt...
MuutHyvälle ystävälle voi soittaa milloin vain. Olipa iloa tai surua tai kaipasipa kuuntelijaa tai neuvoa, ystävä rohkaisee ja lohduttaa, toppuuttelee tai työntää eteenpäin. Luja ystävyys kestää vuosikymm...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan