Pakolaisuudesta kotiin -teos valottaa monipuolisesti pakolaisuutta ilmiönä. Se kuvaa myös kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden reittiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirjaan tutustuminen on oiva mahdollisuus laajentaa ymmärrystä siitä, mitä pakolaistaustaisen ihmisen kotoutuminen ja siinä onnistuminen edellyttävät tähänastisten kokemusten ja tutkimusten valossa.
Pakolaisten kunnioittava kohtaaminen ihmisinä on hyvä kasvualusta kotoutumiseen. Samanarvoisuuteen perustuva ja vuorovaikutteinen eli dialoginen kohtaaminen on kirjan vahva suositus. Maahanmuuttajien omat kokemukset ja sanoitukset pääsevät esiin, eikä suomalainen näkökulma jyrää niiden yli.
Tämä näkyy konkreettisesti muun muassa kunnallisessa terveydenhuollossa. Jos herkkyyttä toisen kulttuurin terveyskäsitykselle ei ole, asiakas saatetaan diagnosoida väärin.
Kirjaan olisi voinut hyvin liittää myös pakolaistaustaisten ihmisten kirjoittamia artikkeleita. Tätä puutetta korvaavat kuitenkin lyhyet tarinat, joissa turvapaikanhakijat kertovat kokemuksistaan.
Lukija johdatetaan viranomaisten tekemään kotouttamisen järjestelmään ja sen ajankohtaisiin haasteisiin. Teos kuvaa, mistä yhdenvertaisiin ihmisoikeuksiin perustuvassa kotouttamispolitiikassa on kyse. Suomi on oikeusvaltio, joka on sitoutunut antamaan suojaa pakolaisuuden kriteerit täyttäville turvapaikanhakijoille muun muassa EU:n turvapaikkadirektiivin ohjaamana. Kirjoittajien mukaan ihmisoikeusperustan tulisikin ohjata kotouttamiskeskustelua entistä vahvemmin.
Pakolaisuudesta kotiin -teoksen artikkeleissa kuvataan, kuinka monet pakolaistaustaiset asukkaat joutuvat kohtaamaan vähättelyn ja syrjinnän kokemuksia arkipäivässään. Ne syövät sopeutumisessa tarvittavia voimavaroja ja altistavat myös syrjäytymiseen. Sen sijaan kohtaaminen, jossa tulijoita kuunnellaan herkästi, nostaa esiin heidän positiivisia voimavarojaan. Samalla on mahdollista tunnistaa heidän osaamisalueitaan, jotka auttavat heitä etenemään uudessa yhteiskunnassa.
Kirjan viesti on, että yhteiskunnan kyky ja halu dialogisuuteen on kotoutumisen avain. Jos suomalaisten asenneilmasto lukkiutuu ennakkoluuloihin jo ennen kuin on he ovat tutustuneet yhteenkään maahanmuuttajaan, se vie pohjaa pois erinomaisilta kotouttamistoimilta.
Myönteisesti uusiin tulijoihin suhtautuvien järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoistyö on tärkeä väylä luontevaan arkitason vuorovaikutukseen. Tämä tunnistetaan monissa kirjan artikkeleissa.
Teoksen tärkeä ansio on, että se perustelee kulttuurien ja uskontojen lukutaidon merkityksen pakolaisten vastaanottamisessa. Uskontolukutaito tarkoittaa valmiutta ymmärtää uskonnollisten vakaumusten vaikutuksia tulijoiden elämänhallintaan sekä kykyä käydä heidän kanssaan elämänarvoja koskevaa keskustelua. Ilman uskontolukutaitoa monet kotoutumisen resurssit jäävät helposti tunnistamatta. Sekulaarissa suomalaisessa yhteiskunnassa tällaista lukutaitoa pitää erikseen opetella, sillä uskontoa on meillä tyypillisesti pidetty ihmisten yksityisasiana. Pakolaiset tulevat sen sijaan maista, joissa uskonnoilla on vahva rooli ihmisten elämässä. Se näkyy myös pakolaisten tarinoissa viittauksina Jumalan apuun.
Monelle maahanmuuttajalle uskonnolliset yhteisöt ovat vertaistuen foorumeita sekä hyödyllisiä väyliä oppia tuntemaan kantasuomalaisia. Uskonnon ja hengellisyyden tulokulma tulee kirjassa esiin sekä yleisenä ammatillisena hyveenä että uskonyhteisöjen erityisosaamisen alueena.
Seurakuntien monikulttuurisuustyössä mukana oleville kirja on tervetullut apu. Se edistää ammatillista osaamista ja lisää kristillisestä uskosta kumpuavan työn arvostusta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...