Ihmiskäsityksellä tarkoitetaan ihmistä koskevien tietojen, uskomusten ja arvostusten muodostamaa kokonaisuutta. Ihmiskäsitys on ollut eurooppalaisessa kulttuurissa pohdinnan kohteena jo Antiikin Kreikasta lähtien. Sitä on pyritty määrittelemään erityisesti filosofian, etiikan ja teologian piirissä.
Kaikki uskonnot sisältävät jonkinlaisen käsityksen ihmisen olemuksesta ja arvosta. Sillä on monia käytännön vaikutuksia kulttuurin syvärakenteisiin asti. Myös kristinuskon sisällä eri kirkkokuntien ihmiskäsityksillä on omat erityiset vivahteensa ja painotuksensa. Näin huolimatta siitä, että ne kaikki edustavat niin sanottua kristillistä ihmiskäsitystä.
Käsityksellä ihmisen perusolemuksesta on keskeinen merkitys kaikessa hengellisessä toiminnassa. Kirkkokunnan tai hengellisen yhteisön omaksuma ihmiskuva heijastuu suoraan esimerkiksi julistuksen sisältöön, opetus- ja kasvatustyöhön, sielunhoitoon, moraalikäsityksiin ja diakoniaan. Tämä huomioon ottaen ihmiskäsityksen tietoinen tarkastelu on ollut maamme seurakunnissa yllättävän vähäistä.
Sielunhoito- ja terapiapalveluja tarjoava Soteria ry järjesti vuosina 2011–2015 eri kirkkokuntien yhteisen luentosarjan, jossa käsiteltiin kristillistä ihmiskäsitystä. Se oli erinomainen ja kiinnostava avaus aiheen syvempään tarkasteluun. Yhtä oivallinen idea oli myös tuottaa näistä kirkkojen johtajien pitämistä esityksistä ekumeeninen julkaisu. Se ilmestyi viime vuoden lopulla nimellä Katso ihmistä – näkökulmia kristilliseen ihmiskäsitykseen.
Tuore ekumeeninen antologia sisältää kahdeksan kirkkokunnan hengellisen johtajan artikkelin oman kirkkonsa ihmiskäsityksestä. Luterilaisen, ortodoksisen ja katolisen kirkon lisäksi mukana ovat kaikki Suomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN) kuuluvat kirkot.
Julkaisun monissa kirjoituksissa ihmiskäsitystä tarkastellaan luomisen teologian ja pelastusopin näkökulmista. Artikkeleista voi tehdä useita kiintoisia havaintoja, kuten luomisen ja evoluution yhdistäminen katolisen kirkon ihmiskäsityksessä, kirkkojen erilaiset tulkinnat perisynnin käsitteestä, luterilaisen ihmiskuvan erot suhteessa katoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon, vapaakirkollisten ja helluntailaisten erilainen käsitys naisen asemasta sekä metodistien oppi ihmisen pyhityksestä.
Kirjassa on paljon toistoa, mikä johtuu luomisen teologian saamasta runsaasta tilasta lähes kaikissa artikkeleissa. Samalla monet ihmiskäsityksen kannalta oleelliset seikat ovat jääneet kokonaan käsittelemättä tai niihin viitataan vain ohimennen.
Vaikka kirjaidea eri kirkkojen ihmiskäsityksistä on mainio, sen toteutus on jäänyt keskeneräiseksi. Syynä tähän on yhtäältä asioiden päällekkäisyys, toisaalta näkökulmien ja sisällön epäyhtenäisyys. Toisenlaisella suunnittelu- ja kustannustoimitustyöllä lopputulos olisi voinut olla antoisampi.
Myös kirjan kanteen olisi toivonut hieman kiinnostavampaa kuvaa, olisihan teoksen sisältö tarjonnut siihen runsaasti hyviä aineksia. Kirjan toimittajan Tapio Kangasniemen johdannossa kertoma tieto, että ihmiskäsitysluennoille osallistui keskimäärin vain noin 20–35 kuulijaa huolimatta siitä, että niitä pitivät kirkkojen parhaimmat teologiset asiantuntijat, on surullinen ja paljon puhuva. Kangasniemi tekee myös tärkeän huomion todetessaan, että kristinopin ydinkysymykset eivät näytä nykyisin kiinnostavan suuria ihmisjoukkoja. Hänen mukaansa monet osallistuvat mieluummin suurkokouksiin, joissa ihmisiä lähestytään kristinuskon antropologisten ydinkysymysten sijasta enemmänkin tunnetasolla.
Puutteistaan huolimatta Katso ihmistä -artikkelikokoelma tuo hyödyllisen lisän suomalaisessa kristillisyydessä vähän käsiteltyyn aihepiiriin. Kirjaa voi suositella kaikille niille, jotka eivät tyydy hengellisiin kliseisiin vaan haluavat perehtyä syvemmin kristillisen toiminnan taustalla vaikuttaviin käsityksiin ihmisen olemuksesta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...