Arthur Kukkulan muistolle: Jumalan patriarkka on lähtenyt kotiin

Iltayön tunteina 25.5.2016 taivaan sotajoukot olivat jo jyristelemässä vaunuineen ja tulomatkalla, kun väsynyt matkaaja, saarnaaja Arthur Kukkula henkäisi viimeisen henkäyksensä. Tämä tapahtui kello 23.55. Viiden minuutin sisällä siitä alkoi valtava taivaan ilotulitus ukkosenjyrinöineen, jota jatkui aina pikkutunneille asti. Tämän huomioivat myös palvelutalo Taimintuvan hoitajat ja monet seurakuntalaiset Arthur Kukkulan lähiympäristössä Sastamalassa. Näin Arthur saatettiin kaipaamansa Vapahtajan, Jeesuksen luo.

Arthur Kukkula syntyi Kokemäen pitäjän Kakkulaisten kylässä 7.2.1912. Hänen lapsuutensa kului onnellisissa merkeissä pienen torpan seitsenlapsisessa perheessä maataloustöitä tehden ja kuttuja paimentaen. Arthur koki ja muisti myös vuoden 1918 kansalaissodan ajat.

Jo lapsena hän oli kuullut evankeliumia kylän uskovalta opettajalta ja oppinut korvakuulolta hengellisiä lauluja. Myöhemmin Arthur omaksui kuitenkin ateistisen maailmankatsomuksen.

Asevelvollisuusaikana Arthur sairastui vaikeaan keuhkokuumeeseen. Uskovat omaiset rukoilivat hänen puolestaan, ja Yrjö-veli sai Herralta sanan mennessään katsomaan häntä: Jumala lupasi ilmestyä hänen veljelleen pelastaen ja parantaen. Vaikka Arthur ei vielä silloin välittänyt asiasta, hän kuitenkin parani.

Vuonna 1935 Arthur Kukkulan elämässä tapahtui käänne. Kun hän oli menossa Harjavaltaan laulu- ja urheilujuhlille, matka keskeytyi Kokemäenjoen rannalla olleeseen kastetilaisuuteen, jota hän pysähtyi valokuvaamaan. Jumalan puhuttelussa ollut mies jäi tilaisuuteen, ja saarnaaja Kalle Rantanen johdatteli hänet samana iltana Jeesuksen henkilökohtaiseen löytämiseen. Heti tämän jälkeen Arthur alkoi innokkaasti evankelioida ja pitää hengellisiä tilaisuuksia.

Arthur Kukkula meni naimisiin ensimmäisen vaimonsa Julian kanssa vuonna 1936. Vaimonsa tuen ja rukousten saattelemana hän julisti rakastamaansa Sanaa pitkin Suomea ja myös maamme rajojen ulkopuolella aina Amerikkaa myöten.

Raamatun lukeminen oli Arthurille erittäin tärkeää. Hän luki sen systemaattisesti läpi yhteensä toista tuhatta kertaa. Samoin hän sai Jumalalta tehtäväkseen rukoilla uskoville Pyhän Hengen lahjaa. Tämän siunauksen kokeneita on ollut vuosikymmenien aikana lukuisa joukko.

Julian kuoltua vuonna 1989 Arthur jatkoi menestyksekkäästi Sanan julistusta ja rukoustehtäväänsä. Vaasan kokoussarjan aikana vuonna 1991 Arthur tapasi toisen vaimonsa Alma Väisäsen majoittuessaan tämän tyttären Eeva Kota-ahon kodissa. Kun he rukoilivat yhdessä, Arthur sai varmuuden, että Alma on hänen tuleva puolisonsa. Nopean toiminnan mies kosi Almaa, ja jo kuukauden kuluttua 15.6.1991 vietettiin kahden lesken häitä Alman kotiseurakunnassa Oulaisten Kaaritemppelissä. Yhdessä he sen jälkeen jatkoivat sananjulistusmatkoja ulkomaita myöten.

Alman kahdeksan elossa olevan lapsen ja lukuisten lastenlasten myötä Arthur sai kuin saikin ison lapsilauman vielä iäkkäänä. Alma huolehti miehestään ja vierailijoista alttiisti heitä palvellen. Kotioloissa Alma kutoi usein sukkaa ja Arthur luki hänelle ääneen Raamattua. Kesäisin he tekivät yhdessä ison kasan vihtoja talven saunomisia varten.

Iän myötä Arthurin askel lyheni, mutta yhä edelleen puhelin soi ja esirukouksia pyytävät ihmiset poikkesivat pariskuntaa tervehtimässä. Eeva-tyttären ja kotiavun turvin he saivat asua kotonaan pitkään. Vasta keväällä 2015 Arthur ja Alma muuttivat palveluasuntoon, koska kotona asuminen olisi vaatinut jo kokoaikaista valvontaa.

Taimintuvan hoitajat pitivät pariskunnasta hyvää huolta. Vuosi palvelutalossa oli heille rikasta aikaa. Vietettiinpä Taimintuvalla tämän vuoden helmikuussa myös Arthurin 104-vuotisjuhlaa ja vähän myöhemmin Alman 96-vuotispäivää, jolloin heidän yhteisiäkseen todettiin 200 vuotta. Pariskunnan luona käyneet vieraat lauloivat ja rukoilivat yhdessä heidän kanssaan.

Eeva ehti lukea Arthurin lähtöpäivänä evankeliumit loppuun eli Johanneksen evankeliumin viimeisen luvun. Arthurin viime aikoina usein toistama lause olivat Jeesuksen omat sanat Johanneksen evankeliumista: ”Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen” (Joh. 14:14).

Nyt on väsyneen matkaajan taival muuttunut näkemiseksi. Arthuria jäivät kaipaamaan Alma- puoliso lapsineen, sukulaiset ja lukuisa ystävien joukko.

Isäpappaa muistaen

Eeva Kota-aho

Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Arthur Kukkulan siunaustilaisuus järjestetään Vammalan helluntaiseurakunnassa (Varikonkatu 10, Sastamala) lauantaina 2.7.2016 klo 11. Siunaustilaisuuden jälkeen muistotilaisuus pidetään samassa paikassa. Ruokailun vuoksi pyydetään ilmoittautumista 27.6. mennessä Eeva Kota-aholle (yhteystiedot RV 25:ssä). Muistotilaisuuden jälkeen saattoväki voi halutessaan saattaa vainajan haudan lepoon Huittisten helluntaiseurakunnan hautausmaalle.

Kukkien sijasta pyydetään muistamaan Baltian juutalaistyötä tilille: FI8347251020018812, viite ”Arthurin muistolle”.

 

Vertaansa vailla oleva palvelustyö

Arthur Kukkulan mittava elämäntyö on ainutlaatuinen koko Suomen helluntaiherätyksen historiassa. Heti uskoon tultuaan hän alkoi julistaa evankeliumia, ensin maatalous- ja metsätöiden ohella ja vuodesta 1938 kokoaikaisesti.

Kukkulan ensimmäiset evankelioimismatkat suuntautuivat Satakunnan alueelle. Kokouksia hän piti 70 vuoden aikana lähes 15 000. Tarkkana miehenä Kukkula merkitsi päiväkirjoihinsa pitämänsä kokoukset, niissä mukana olleet työtoverit sekä vuodesta 1947 lähtien myös näissä kokouksissa Pyhällä Hengellä täyttyneet. Vahakantisten vihkojen muistiinpanoissa silmään pistävät huimat kokousten lukumäärät. Mies ei todellakaan levännyt laakereillaan.

Aluksi voimakkaana herätystoimintana alkanut julistajan ura laajeni vuonna 1947 myös tehtäväksi rukoilla Pyhän Hengen kastetta odottavien puolesta. Tämän palvelutyön hedelmänä Suomessa ja ulkomailla yhteensä noin 18 000 ihmistä sai kokea helluntain siunauksen Arthur Kukkulan palvellessa heitä. Se lienee koko Euroopan ennätys.

Talvisota syttyi 1939, ja sinne aseista kieltäytynyt Kukkula joutui taistelulähetiksi. Heti sodan päätyttyä veri veti kuitenkin hengelliselle taistelukentälle. Evankeliumi kelpasi janoisille kuulijoille.

Jatkosodassa tärkeimpänä kohteena oli kuuluisa Karhumäki Itä-Karjalassa. Siellä Arthur Kukkula ja jotkut muut saarnamiehet saivat mahdollisuuden järjestää oman rukoushuoneen. Molemmista sodista Arthur Kukkula selvisi ehjin nahoin, vaikka vaaratilanteita oli paljon. Tämän Jumala oli etukäteen vahvistanut profetian kautta.

Vuonna 1951 Arthur Kukkula sai kutsun sodan raunioittamaan Saksaan. Tuolla matkalla maailmankuulu evankelista, tuohon aikaan vasta 11-vuotias Reinhard Bonnke täyttyi Pyhällä Hengellä. Kirjassaan Tulen täyttämä elämä Bonnke kertoo: ”Yhdentoista ikäisenä henkikaste alkoi johtaa minua uskon seikkailuun, joka ei ole vielä päättynyt. Sinkouduin matkaan kuin raketti, eikä kukaan voinut estää minua. Olen saanut voiman siitä aina tähän päivään saakka.”

Viimeinen tapaaminen näiden kahden merkkimiehen välillä tapahtui 2010 Seinäjoen evankelioimistapahtumassa. Vaikuttavassa hetkessä liki 99-vuotias Arthur siunasi evankelista Reinhard Bonnken.


Tapio Sopanen