Vapaakristilliset seurakunnat ovat kiristyneessä pandemiatilanteessa toimimassa eri tavoin. Osa seurakunnista vähentää jumalanpalvelusten osallistujamäärää, osa on siirtynyt aiemmasta korona-ajasta tuttuihin verkkojumalanpalveluksiin, eikä saleihin toistaiseksi oteta yleisöä. 

Koronapassi on tällä hetkellä käytössä yksittäisissä seurakunnissa, kuten Turussa toimivassa vapaakirkollisessa Hopeseurakunnassa. Sen jumalanpalvelukset järjestetään teatterissa, joka edellyttää passin käyttöä. 

Joissakin seurakunnissa on käytössä menettely, jossa yhdistellään uskonnonvapauslain mahdollistamaa kokoontumista omaehtoisiin rajoituksiin, kuten istumisjärjestelyihin. 

Osassa seurakunnista on käytössä ”henkinen koronapassi”. Turun helluntaiseurakunta suositteli jo marraskuun puolessavälissä, että ”rokottamattomat seuraavat jumalanpalveluksiamme etäyhteyksien kautta”. 

– Näin mahdollistamme rokotetuille jumalanpalveluksiin osallistumisen ilman 50 henkilön ylärajaa ja suojelemme rokottamattomia tartuntavaaralta, seurakunnan tiedotteessa suositeltiin viitaten aluehallintoviraston asettamiin rajoituksiin. 

Eri aluehallintovirastot ovat ilmoittaneet kokoontumisten henkilömääriin rajoituksista, joita voidaan kiertää ottamalla käyttöön koronapassi. Miksi seurakunnat voivat nyt jättää nämä AVIn linjaukset huomiotta? 

– Uskonnollisen yhdyskunnan seurakunnan tilaisuudet eivät ole tartuntatautilain 58§:n rajoituksen alaisia sen vuoksi, että seurakunnan järjestämät tilaisuudet eivät ole kokoontumislain 2 §:n mukaan yleisötilaisuuksia, Markku Luoma avaa pykäliä. 

Jumalanpalveluksissa on kysymys ”yhdyskunnan tunnusomaiseen toimintaan kuuluvasta tilaisuudesta, joka järjestetään julkista uskonnonharjoitusta varten yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa”. 

Helluntaiseurakunnat jakaantuvat asiassa kahteen leiriin: laki ”suojelee” vain rekisteröityneen yhdyskunnan jumalanpalveluksia. Suurin osa helluntaiseurakunnista toimii kuitenkin juridisesti yhdistyksinä. Niitä AVIn linjaukset koskettavat sellaisinaan. 

Helluntaikirkkoseurakunnat eivät ole yksissä tuumin jatkamassa tilaisuuksia tavalliseen tapaan. Esimerkiksi Jyväskylän helluntaiseurakunta ilmoitti itsenäisyyspäivän alla, että ”vaikka kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhdyskuntien seurakuntien jumalanpalveluksia –– seuraamme viranomaisten ohjeita ja suosituksia, ja rajaamme useiden kirkkokuntien linjaa mukaillen tilaisuuksiemme osallistujamäärän kolmannekseen normaalista kapasiteetista”. Jyväskylän tapauksessa saliin otetaan jumalanpalveluksissa 200 kuulijaa. Lasten toimintaa jatketaan tavalliseen tapaan. 

Nyt helluntaiseurakunnissa on siis tehtävä ratkaisuja jumalanpalvelusten muodosta. Helluntaikirkko on uudessa tilanteessa ollut vahvasti toiminnan jatkamisen puolella kokoontumislakiin vedoten. 

Onko mahdollista, että tilanne muuttuu ja viranomaiset voisivat kieltää seurakuntia kokoontumasta? 

– Tiettävästi suunnitteilla ei ole sellaisia muutoksia, joiden perusteella uskonnollisten yhdyskuntien seurakuntien jumalanpalvelusten kieltäminen olisi mahdollista, Markku Luoma arvioi. 

Koronapassia ei otettane käyttöön laajasti 

Ristin Voiton kyselyssä toissa viikolla vähemmistö helluntaiseurakuntien pastoreista ja johtohenkilöistä kannatti koronapassin käyttöönottoa, vaikka sillä voitaisiin välttää jumalanpalvelusten yleisörajoitukset. 69:stä kyselyyn vastanneesta kolmannes olisi valmis ottamaan passin käyttöön. 

– Jakava elementti. Mielipiteissä on rajuja eroja, vaikka enemmistö onkin rokotettuja, eräs vastaajista kirjoitti. 

– En haluaisi olla ovella estämässä ihmistä tulemasta jumalanpalvelukseen, toinen linjasi. 

Vastauksissa huokui halu ymmärtää niitä, jotka rokotepelosta johtuen eivät ole ottaneet koronarokotetta. 

– Paavalin mukaan heikkouskoisia – eli sellaisia, jotka eivät omantunnon tai pelon vuoksi voi jotakin tehdä – tulisi hoivata eikä hylätä. Kristinuskon kokonaissanoma tukee vahvasti heikompien puolella seisomista, eräs vastaajista kuvaili. (AT)