Viharikosepäilyjen määrä laskee

Yleisin viharikosmotiivi Suomessa on kansallinen tai etninen tausta, toiseksi yleisin uskonto tai vakaumus. (Shutterstock)
Yleisin viharikosmotiivi Suomessa on kansallinen tai etninen tausta, toiseksi yleisin uskonto tai vakaumus. (Shutterstock)

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus on laskenut Suomessa vuoden 2014 tasolle. Sama koskee uskonnon motivoimaa viharikollisuutta. Asia selviää poliisin tuoreesta vuotta 2019 koskevasta selvityksestä. 

 

Suurin muutos edellisvuoteen verrattuna tapahtui uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien ilmoitusten määrässä: se väheni 14 prosenttia. Lähes puolessa näistä tapauksista kohdehenkilön uskonto oli islam, 27 prosentissa kristinusko. Epäillyt rikokset olivat näissä pääasiassa sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää sekä yksisuuntaisia pahoinpitelyitä.

 

Sekä kristinuskon että islamin motivoimista rikoksista kaksi on raportissa luokiteltu tappeluksi, molemminpuoliseksi rikokseksi. Esimerkiksi annetaan vastaanottokeskuksessa sattunut tapaus, jossa kahden asukkaan välinen tappelu ”johtui siitä, että toinen heistä oli kääntynyt kristinuskoon”. 

 

Epäiltyjen viharikosten kohteeksi joutui myös juutalaisuus. Näitä rikosilmoituksia tehtiin 12 kappaletta. ”Määrä on silti huomattava, jos se suhteutetaan juutalaisten määrään Suomessa”, raportissa todetaan. 

 

Yleisin viharikosmotiivi on etninen tai kansallinen tausta ja toiseksi yleisin uskonto tai vakaumus. Näistä edellinen käsittää tapauksista 72 prosenttia ja jälkimmäinen vajaat 15 prosenttia. 




51���52/2019

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja