Yhteyspäivillä pohdittiin Suomen hengellistä tilannetta

Uusia työkaluja jo paljon

Kysymys ei ole vain työmuodosta tai työntekijän pyörittämästä uudenlaisesta toiminnasta, Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen kuvaili muutosta luterialaisessa kirkossa. Kuva: Jari Sippola
Kysymys ei ole vain työmuodosta tai työntekijän pyörittämästä uudenlaisesta toiminnasta, Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen kuvaili muutosta luterialaisessa kirkossa. Kuva: Jari Sippola
Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtajan, pastori Timo Pöyhösen mukaan

Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä on parin viime vuoden aikana alkanut

syntynyt runsaasti uusia jumalanpalvelusyhteisöjä.

 

Jumalanpalvelusta ollaan modernisoitu rohkeasti yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Samalla seurakuntiin on syntynyt erilaisia pienryhmätoimintoja, kuten Alfa-kursseja.

 

 

”Aktiivista uudistamista”

– Seurakunta nähdään aiempaa useammin yhteisönä, jota rakennetaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Kysymys ei ole vain työmuodosta tai työntekijän pyörittämästä uudenlaisesta toiminnasta. Uskon, että tässä asiassa meillä luterilaisilla on edelleen paljon opittavaa vaikkapa helluntaiseurakunnilta, Pöyhönen pohti Espoossa pidetyn Suomen Evankelisen Allianssin järjestämän yhteyspäivän tiimoilta.

 

Uudenlaisia jumalanpalvelusyhteisöjä ja kohtaamispaikkoja alkoi syntyä evankelis-luterilaisessa kirkossa 1990-luvun edetessä. Tällöin alkunsa saivat muun muassa Helsingissä toimiva Verkosto ja Tampereella toimiva Palatsiseurakunta. Pöyhösen mukaan uusi sukupolvi haluaa viedä jumalanpalvelusyhteisöjen rakentamisen seuraavalle tasolle.

 

– Evankelis-luterilaisissa seurakunnissa ei ole ollut vuosikymmeniin näin aktiivista uudistumista. Muutaman viime vuoden aikana olen kohdannut kymmeniä eri puolilla Suomea toimivia pastoreita, joita Jumala on puhutellut. He haluavat tehdä seurakuntatyötä aiempaa yhteisöllisemmin ja missionaarisemmin.

 

Pöyhönen toteaa, että kaikki papit eivät ole kiinnostuneita yhteisöllisemmästä työotteesta.

 

– Eikä tarvitsekaan olla. Ihmisillä on erilaisia kutsumuksia. Erilaiset linjat eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan kysymys on kirkon rikkaudesta.

 

 

Tiiviimpää yhteistyötä

Espoossa Albergan kartanossa torstaina 24. lokakuuta järjestetyn yhteyspäivän teemana oli  Suomen hengellinen todellisuus 2022. Tapahtumaan osallistui noin 55 johtajaa ja vastuunkantajaa laajasti eri kirkkokunnista.

 

Tilaisuuden taustamateriaalina olleen Usko ja Suomi 2018 -tutkimuksen mukaan monet uskovina itseään pitävät eivät lue Raamattua, eivät rukoile eivätkä näe Jeesuksen lähetyskäskyn toteuttamisen koskevan heitä itseään.

 

Suomen Evankelisen Allianssin tiedotussihteeri Jari Sippola sanoo, että olennainen askel muutokseen on uskovien tiiviimpi yhteys ja yhteistyö.

 

– Käytännön yhteistyötä pitää syventää, jos haluamme Suomen hengellisen tilanteen olevan parempi kolmen vuoden päästä. Se vaatii johtajilta tiiviimpää verkostoitumista niin valtakunnallisesti kuin paikallistasolla. Johtajien tulee näyttää esimerkkiä evankeliumin henkilökohtaisessa kertomisessa ja opetuslapseuttamisessa sekä haastaa rohkeasti seurakuntaansa liikkeelle.

 

Sippola toteaa, että seurakuntien tueksi on olemassa monia hyviä työkaluja, joita ovat esimerkiksi Alfa- ja Kairos-kurssit, Xee-koulutus, MyFriendsvalmennusyhteisö ja Community Bible Study -pienryhmätyökalu.

 

– Ehkä näiden työkalujen kesken voitaisiin kehitellä yhteistyötä, joka auttaisi seurakuntia opetuslapseuttamisessa. Uskovia tulee myös innostaa Raamatun lukemiseen ja Pyhästä Hengestä tulee opettaa syvällisemmin.

 

 

Juhana Unkuri




51���52/2019

”Tul ny sääki kirkkoo!” – Porin helluntaiseurakunnassa tavataan kuukausittain uusia ihmisiä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja