Suomen Helluntaikirkko (SHK)
elää 15-vuotisen toimintahistoriansa voimakkainta laajentumisen
vaihetta. Yhdyskunnan
perustamisen jälkeen
sen kasvu alkoi hiipua, kun järjestäytymisen
muodosta tuli herätysliikettä jakanut
kiistakysymys. Viime
vuosien sopuisasta ilmapiiristä huolimatta
Helluntaikirkon jäseneksi
on 2010-luvulla liittynyt vuosittain
vain muutamia uusia seurakuntia.
Syksyllä
2016 tilanne muuttui. Helluntaikirkon
toiminnanjohtajaa on
pyydetty sen jälkeen vierailulle noin
40 helluntaiseurakuntaan eri puolille
maata ja SHK:n hallitus on saanut
käsiteltäväkseen runsaasti uusia
jäsenhakemuksia. Kuluneen vuoden
aikana helluntailiikkeessä on
perustettu 17 uutta yhdyskuntaseurakuntaa.
Seurakuntien
rekisteröitymisprosesseja on
vauhdittanut Poliisihallituksen tiukka
kanta rahankeräys- ja
kokoontumislain tulkintaan.
Sen mukaan yhdistyspohjalla toimivat
seurakunnat tarvitsevat
kolehdin keräämiseen erillisen
rahankeräysluvan tai niiden tulee
siirtyä toimimaan uskonnollisen yhdyskunnan
alla.
”Asioista
käytiin seikkaperäistä
keskustelua”
Helluntaiseurakunnilla
on meneillään kahdenlaisia
hallinnollisia muutosprosesseja:
Osa niistä on päättänyt
perustaa Helluntaikirkkoon kuuluvan
yhdyskuntaseurakunnan. Osa
siirtää sen kautta hoidettavaksi
myös kaiken hallinnollisen toiminnan,
kuten seurakunnan työsuhteet,
työnantajavelvoitteet sekä
taloudelliset varat ja vastuut,
joita on perinteisesti hoidettu ry-pohjalla.
Yhdyskuntaseurakunnan
perustamisesta ovat
tänä vuonna päättäneet
muun muassa Isonkyrön, Imatran,
Jämsän, Rautavaaran, Seinäjoen,
Kälviän, Raahen, Siilinjärven,
Myyrmäen ja Lappeenrannan helluntaiseurakunnat. Viimeisimpänä
päätöksen teki
viime viikolla Kotkan helluntaiseurakunta.
Kälviän
Siion ry:n hallituksen puheenjohtaja
Eero Ranta-Ylitalo kuvaa
oman kotiseurakuntansa prosessia,
joka on tyypillinen monille muillekin:
–
Yhdistyksen ylimääräinen kokous
teki 1.10. yksimielisen päätöksen
yhdyskuntaseurakunnan perustamisesta
ja Helluntaikirkkoon liittymisestä.
Myöhemmin yhdistyksen
kokous päättää
yhdistyksen toiminnan ja
varojen siirtämisestä uudelle yhdysseurakunnalle.
Alustavien suunnitelmien
mukaan siirtoajankohta olisi
keväällä 2018.
Useissa
seurakunnissa päätöstä on
kypsytelty jo pitkään, ja siksi ratkaisu
juridisen toimintarakenteen muuttamisesta
on sujunut varsin
yksituumaisesti. Näin myös
Kälviällä.
–
Itse prosessi kesti reilun vuoden. Sen
aikana pidettiin kaksi ylimääräistä
yhdistyksen kokousta ja
useita seurakuntainfoja. Lisäksi
seurakuntalaisille jaettiin
esitemateriaalia. Hallitus ja
vanhimmisto valmistelivat asiaa monissa
kokouksissa ja konsultoivat useita
asiantuntijoita. Asioista
käytiin vilkasta ja seikkaperäistä keskustelua.
Prosessin edetessä
hallituksen ja vanhimmiston kanta
selkiytyi yksimieliseksi esitykseksi
perustaa yhdyskuntaseurakunta, Eero
Ranta-Ylitalo taustoittaa.
Myös
Rautavaaralla päätös syntyi
avoimen keskustelun ja harkinnan
jälkeen.
–
Päätös yhdyskuntaseurakunnan perustamisesta
oli yksimielinen. Muistakaan
asioista ei ole tarvinnut
äänestää, kertoo Rautavaaran helluntaiseurakunnan pastori
Ilkka Roininen.
Toimintarakenteen muutoksesta
myös äänestyksiä
Keuruun,
Turun ja Kuopion helluntaiseurakunnat, jotka
ovat kuuluneet
monia vuosia Helluntaikirkkoon, päättivät
tänä syksynä siirtää
myös kaiken toimintansa juridisesti
ja taloushallinnollisesti yhdistykseltä yhdyskuntaseurakunnalle.
Yhdistyslain mukaan
tällainen päätös edellyttää
vähintään kolmen neljäsosan
enemmistöä.
Kuopiossa
päätös tehtiin yksimielisesti, Turussa
ja Keuruulla ratkaisusta
jouduttiin äänestämään.
–
Keuruulla yhdistyksen ylimääräinen kokous
päätti syyskuussa purkaa
yhdistyksen ja siirtää
sen varat ja vastuut rekisteröidylle Suomen
Helluntaikirkkoon kuuluvalle
helluntaiseurakunnalle. Asiasta
käytiin hyvä keskustelu,
ja sen jälkeen siitä äänestettiin suljetulla
lippuäänestyksellä. Äänistä
84 prosenttia oli siirtoesityksen puolesta, yhdistyksen hallituksen
ja seurakunnan vanhimmiston
puheenjohtaja Martti Pohjoisvirta kertoo.
Keuruulla
siirto toteutuu vuoden 2018
alussa.
Myös
Turun helluntaiseurakunnassa juridisen
toimintarakenteen muutoksesta
äänestettiin. Tulos
oli 86 prosenttia puolesta ja
14 vastaan. Kuopiossa
yhdistyksen kokouksessa tehtiin
hallituksen esitykselle vastaehdotus,
joka ei kuitenkaan saanut
kannatusta.
”Muutosten
läpivieminen johtajuuden
testi”
Yhdistyksen
hallituksen puheenjohtaja Sami Pakkala Seinäjoen helluntaiseurakunnasta
katsoo, että
yhdistysrakenteen aika seurakunnissa on
nyt ohi.
–
Virallisen aseman saaminen uskonnonvapauslain
alla on monille helluntailaisille
myös periaatteellisesti tärkeä
asia, hän lisää.
Ilkka
Roinisen mukaan muutoksen läpivieminen
on johtajuuden, paimenuuden
ja hengellisen mielenlaadun
testi. Hän korostaakin aktiivisen
tiedottamisen ja
paineettoman ilmapiirin luomista päätöksenteossa.
–
Toisaalta on tarpeen – väittelyyn lankeamatta
– käsitellä myös asiaan
liittyviä seurakuntalaisten pelkoja,
olkoot ne sitten aiheellisia tai
aiheettomia, hän lisää.
Roininen
kertoo iloitsevansa Helluntaikirkon
johtajan Mika Yrjölän selkeästä
lausunnosta heti
valintansa jälkeen:
–
Hän sanoi, että Helluntaikirkko ei
määrää, millaisiksi seurakuntien
on tultava, vaan seurakunnat
määrittelevät sen, millaisen
Helluntaikirkon ne haluavat.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...