Urheilu – osa tavoittavaa työtä?

Liikunta luo matalan kynnyksen seurakunnan toimintaan. Liikkuminen armollisessa seurassa parantaa naisten kehontuntemusta ja itsetuntoa. Kuvituskuvan henkilöt eivät liity juttuun.
Liikunta luo matalan kynnyksen seurakunnan toimintaan. Liikkuminen armollisessa seurassa parantaa naisten kehontuntemusta ja itsetuntoa. Kuvituskuvan henkilöt eivät liity juttuun.
Liikunnanohjaaja, fysioterapeutti Sini Ahola aloitti muutama vuosi sitten sunnuntai-iltojen
jumpat ystävilleen.

– Miehet kävivät seurakunnan sählyssä. Mietin, että naisillekin voisi tehdä hyvää tavata toisiaan ja liikkua samalla, Ahola kertoo.

Jumppa-sana kuvaa Aholan vetämiä liikuntahetkiä huonosti. Ollaan kaukana takavuosien naisvoimisteluun perustuvista, tv:stä tutuista raidallisten trikoiden maailmasta. Nykyaikaisessa fitness-keskuksessa pidettävä reipas tunti tarjoaa haastetta osallistujille. Siinä on aineksia muun muassa bodypumpista ja bodycombatista, jotka ovat Aholan edustaman Less Mills -konseptin liikuntamuotoja.

Tunneilla kyykätään ahkerasti ja nyrkitkin heiluvat ilmassa. Ilta päättyy saunaan. Palautuminen ja keskustelu ovat illan parasta antia, ja viimeiset osallistujat päätyvät kotiin iltayhdeltätoista.

– Paras saamani palaute on sellainen, jossa kaverini kertoi, ettei ole koskaan pitänyt minkäänlaisesta aerobicista tai jumpasta, mutta haluaa nyt joka kerralla mukaan.

Aholan vetämä ryhmäliikunta on toistaiseksi suunnattu omille kavereille Järvenpään helluntaiseurakunnasta. Mukaan on tullut myös lisää naisia ystävien kutsumana.

Ilmapiiri ratkaisee

Etenkin luterilaisissa seurakunnissa on viime vuosina järjestetty kristillisiä ryhmäliikuntatunteja. Laajin toimintamuoto on Tampereen NNKY:n lanseeraama, Asta Lehtimäen kehittämä Gospel-lattarit, joka on myös nykyisin rekisteröity tavaramerkki.

Tunteja järjestetään tällä hetkellä 16 paikkakunnalla. Aktiivisia ohjaajia on lähes 30 ja uusia koulutetaan lisää.

– Tunnilla pääsee huoltamaan fyysistä hyvinvointiaan iloisella meiningillä, jossa liikkuminen ei tunnu pakkopullalta. Lisäksi kristillinen musiikki, rukous ja armollinen ilmapiiri hoitavat ihmisen henkisiä, hengellisiä ja sosiaalisia puolia, koordinaattori Maarit Saarela Tampereen NNKY:stä kertoo.

– Olen kokenut Gospel-lattareiden vaikuttavan positiivisesti omaan naiseuteeni ja itsetuntooni.

Miehet mukaan?

Juuri itsetunto ja kehontuntemus nousevat esiin vastaajien kommenteissa. Mielikuvissa kristityt eivät juuri aerobiccaa, saati tanssi. Onko uskovien kehontuntemus heikko?

– Ei minusta. Taso on suunnilleen sama kuin muissakin vetämissäni ryhmissä, Sini Ahola sanoo.

Kristillisen tanssin parissa vaikuttanut teologi Sirkku Hoikkala on samaa mieltä.

– Kehontuntemus on heikkoa monella muullakin kuin kristityillä. Ehkä suomalainen keskimäärin on introvertti eikä oikein ilmaise asioita fyysisesti.

– Kaikki eivät koe tällaisia tunteja omakseen, vapaus vallitkoon. Ryhmäliikuntakin kaipaisi lisää vaihtoehtoja ja myös jonkinlaista mielikuvan laajentamista.

Ryhmätunneilla käyvät ovat lähes poikkeuksetta naisia.

– Satunnainen mies silloin tällöin tulee mukaan, Maarit Saarela kuvailee.

Kyse ei ole pelkästään siitä, etteivät lattarit sopisi miehille.

– Olen mielelläni markkinoinut Gospel-lattareita nimenomaan naisille, sillä koen, että naisjoukossa naisen on turvallisempaa tutustua oman kehon ja keskivartalon liikkeeseen, jota lattareissa haetaan, Järvenpään ja Keravan luterilaisissa seurakunnissa gospel-lattareita vetävä Johanna Cox kertoo.

– Se ei usein ole meille suomalaisille lähtökohtaisesti kovin helppoa muutenkaan.

Sini Ahola ei usko, että miesten läsnäololla ryhmätunneilla olisi välttämättä vaivaannuttavaa vaikutusta.

– Kaikki tekevät omaa juttuaan. Itse pidän ryhmäläiset niin kiireisinä, ettei siinä ehdi muita vilkuilla. Ahola tosin myöntää, että lattareissa tilanne saattaa olla erilainen hienoisesti sensuellien liikeratojen vuoksi.

Osa tavoittavaa työtä

Haastateltavat uskovat, että seurakunnat voivat ryhmäliikunnalla saavuttaa niitä ihmisiä, joita ei muutoin kirkossa juuri näy.

– En tunne kaikkien tunneillani kävijöiden seurankunnallista taustaa, mutta uskon, että Gospel-lattaritunti on hyvinkin matalan kynnyksen paikka tanssin ohella myös seurakunnan toimintaan, Johanna Cox kertoo.

Gospel-lattareita on vedetty myös erityisryhmille, kuten naisvangeille. Vastaanotto on ollut hyvä.

Sirkku Hoikkala kehottaa välttämään ”linnoittautumista erilleen muusta maailmasta”.

– Seurakunta voi järjestää liikuntaa, joka puolestaan raikkaalla tavalla kutsuu ihmisiä meille.


Anssi Tiittanen


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja