Unkaria syytetään antisemitismistä ja pakolaispolitiikasta

Albert Pataky puolustaa monissa asioissa Unkarin hallituksen politiikkaa.
Albert Pataky puolustaa monissa asioissa Unkarin hallituksen politiikkaa.
Kristillisillä seurakunnilla on nykyisin Unkarissa suotuisat yhteiskunnalliset olosuhteet, sillä niillä on toiminnalleen maan valtiojohdon vahva tuki. Valtaa käyttää kahdet edelliset vaalit voittanut Fidesz-puolue, jonka puheenjohtaja Viktor Orbán toimii myös maan pääministerinä. Orbánin konservatiivinen puolue vaalii tietoisesti kristillisiä arvoja ja tukee maan kirkkokuntia.

Huhtikuussa 2011 Unkarin parlamentti hyväksyi Fidesz-puolueen enemmistön turvin perustuslakiuudistuksen, jossa korostetaan Unkarin kristillistä arvoperustaa. Perustuslaki muun muassa määrittelee avioliiton miehen ja naisen väliseksi ja julistaa ihmiselämän suojelluksi sen hedelmöityksestä lähtien. Lisäksi maan kristilliset kirkot voivat ylläpitää julkisin verovaroin rahoitettuja kouluja.

Kriittisimmin Orbánin hallituksen kristillismyönteistä politiikkaa on arvostellut romanivastainen ja antisemitistinen Jobbik-puolue.

Valtamedian kritiikin kohteena

Syksyllä 2015 Unkari nousi laajan mediahuomion kohteeksi, kun se alkoi rakentaa raja-aitaa Serbian vastaiselle rajalleen. Näin Unkari pyrki torjumaan pakolaisvirtaa, joka yritti päästä laitonta reittiä pitkin Euroopan unionin alueelle. Muun muassa Serbia, YK ja Euroopan neuvosto tuomitsivat aidan rakentamisen. Lisäksi valtamedia arvosteli kovin sanoin Unkaria äärioikeistolaisuudesta, antisemitismistä ja pakolaisiin suhtautumisesta.

Unkarin Helluntaikirkon johtaja Albert Pataky, joka on myös pääministeri Viktor Orbánin henkilökohtainen ystävä, ei niele kritiikkiä.

– Valtamedia ei välitä aina totuudenmukaista kuvaa Unkarista, koska maamme ei kulje kaikessa eurooppalaisen trendin mukaan. Unkari pitää monissa asioissa kiinni kristillis-eettisistä perinteistään, minkä Euroopan politiikot ja lehdistö leimaavat helposti syrjinnäksi, Pataky harmittelee.

Hän muistuttaa, että syksyllä 2015 viranomaiset joutuivat mahdottomaan tilanteeseen, kun tuhannet ihmiset vyöryivät Unkarin rautatie- ja bussiasemille. Myös Saksalla ja Itävallalla oli suuria vaikeuksia loputtoman pakolaisvirran tulviessa maiden rajojen yli, mutta Unkari toimi niitä tiukemmin omilla rajoillaan. Patakyn mukaan Unkari halusi vain estää EU:n sopimusten mukaisesti pakolaisvirran hallitsemattoman maahantulon.

– Tämä on luonut maastamme epäinhimilliseltä näyttävän kuvan, mutta syynä oli pakolaisten haluttomuus mennä virallisille pakolaisleireille, jossa heille olisi järjestetty kunnollinen huolenpito. Tätä media ei ottanut arvostelussaan huomioon, Pataky toteaa.

”Eurooppa tulee muuttumaan”

Eurooppaan virrannut suuri ihmismassa oli taustaltaan hyvin epäyhtenäistä joukkoa. Patakyn mukaan siihen kuului sotaa ja vainoa pakenevia ihmisiä, nuoria miehiä sekä aseensa jättäneitä sotilaita. Monet olivat lähteneet liikkeelle paremman aineellisen hyvinvoinnin toivossa.

– Kukaan heistä ei halunnut jäädä Serbiaan, Kroatiaan tai Unkariin, vaikka näissä maissa he olisivat voineet elää turvassa ja suhteellisen hyvinvoivina. Lähes kaikki pyrkivät Saksaan ja Skandinavian maihin. On syytä kysyä, miksi, Pataky ihmettelee.

Suurin osa tulijoista saapui maahan laittomasti. Lisäksi monet murtautuivat pakolaisleireiltä ulos ja lähtivät kulkemaan joukoittain jalkaisin kohti Saksaa halvaannuttaen näin koko autoliikenteen.

Marraskuussa tehtyjen Pariisin terrori-iskujen jälkeen Isis-järjestö kertoi, että terroristeja oli tullut maahan johdetusti pakolaismassan mukana. Patakyn mukaan monet Unkarin lakiuudistusten vastustajat eivät nähneet kytevää vaaraa eivätkä välittäneet myöskään Euroopan Unionin
säännöistä.

– Ehkä Pariisi kuitenkin opettaa, Pataky sanoo koko maailmaa järkyttäneisiin terrori-iskuihin viitaten.

– Eurooppa tulee pysyvästi muuttumaan. Jo nyt Euroopassa on kaupunkeja, joissa maan omat kansalaiset eivät voi mennä tiettyihin kaupunginosiin omassa kaupungissaan. Silloin ei puhuta enää monikulttuurisuudesta vaan toisen kulttuurin vallasta oman maan sisällä.

Hyvää työtä juutalaisten ja romanien parissa

Pataky myöntää, että Unkarissa esiintyy ääri-ilmiöitä, kuten rasismia ja antisemitismiä. Seurakunnissa ne eivät hänen mukaansa ole kuitenkaan saaneet jalansijaa.

– Valitettavasti maamme on tässäkin joutunut median sylkykupiksi, vaikka täällä on vähemmän esimerkiksi juutalaisiin kohdistuvaa vainoa kuin monessa muussa maassa, Pataky harmittelee.

Unkarin Helluntaikirkko tekee hyvää työtä juutalaisten ja romanien parissa. Suomalaisten lähettien Anne-Mari ja Jouni Pursiaisen aloitteesta tammikuun lopussa järjestetään Budapestissa suuri holokaustin muistopäivä, joka on Unkarissa historiallinen tapahtuma. Valtio on tehnyt toimintasuunnitelman myös romanien auttamiseksi ja luottaa kirkkokuntiin sen toteuttamisessa.

– Kun romanit tulevat uskoon, silloin kaikki alkaa muuttua. Sellaista muutosta ei voi valtio eikä pelkkä aineellinen apu saada aikaan, Pataky painottaa.


Kari Honkanen, Leevi Launonen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja