Ukrainalaiskristityt pyytävät esirukousta
Samalla kun maailmalla jännitetään Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin seuraavaa käännettä, Ukrainassa pelkokerroin on vielä korkeampi.
Maan kristillisistä toimijoista tilanteeseen on julkisuudessa ottanut kantaa muun muassa Ukrainan Baptistiliitto, jonka mukaan Ukrainan ja Venäjän välisen avoimen sodan uhka on suurempi kuin koskaan aiemmin. Yhteisö pyytää muiden maiden kristittyjä rukoilemaan maan puolesta.
Ukrainan ja Venäjän välit ovat olleet tulehtuneet keväästä 2014 lähtien, jolloin Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja venäjämieliset separatistit ottivat haltuunsa osan itäisistä Luhanskin ja Donetskin lääneistä.
Uusin käänne tapahtui, kun venäläisjoukot valtasivat kolme Ukrainan merivoimien alusta 25. marraskuuta Krimin itärannikolla.
Ruotsin helluntailiikkeen Euraasian työn johtaja, Avainmedian hallituksen asiantuntijajäsen Rauli Lehtonen jakaa ukrainalaisten huolen.
– Pelkään, että tilanne voi eskaloitua tästä vielä pahemmaksi. Ukrainan presidentti Petro Porošenko on yrittänyt saada yhteyttä presidentti Putiniin, mutta tämä on kieltäytynyt keskusteluista. Tulkitsen sitä niin, että uusin konflikti on Venäjän provosoima ja että taustalla on pidemmälle ulottuva suunnitelma. Toivon, että olen väärässä.
Uusi pakolaiskriisi?
Lehtosen mukaan Ukrainassa on koko ajan pelätty, että Venäjä miehittää koko Krimin itäpuolisen rannikon ja luo maayhteyden Krimille myös sitä kautta. Rannikon lääneissä elää suuri määrä venäläisiä, jotka suorastaan toivovat sitä.
Avoimen sodan lisäksi huolta herättää mahdollinen uusi pakolaisaalto. Krimiltä ja Itä-Ukrainan separatistialueilta on paennut yli miljoona ihmistä muualle Ukrainaan.
– Heitä asuu vinteillä, ihmisten olohuoneissa, kirkkojen kellareissa, kaduilla… Nyt ihmiset pelkäävät, että taasko se alkaa; tuleeko jälleen lisää pakolaisia, Ukrainassa viimeksi lokakuussa vieraillut Lehtonen kertoo.
Sakkoja, takavarikkoja, väkivaltaa
Itä-Ukrainan separatistialueilla, niin sanotuissa Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloissa, toimi ennen vuotta 2014 yli sata herätyskristillistä seurakuntaa, ja Krimilläkin niitä toimi kymmeniä. Nyt uusien vallanpitäjien alaisuudessa ne ja monet muut uskonnolliset yhteisöt ovat joutuneet samanlaisten vaikeuksien keskelle kuin sisaryhteisönsä Venäjällä.
Seurakunnat on muun muassa pakotettu hakemaan uuden hallinnon hyväksymää rekisteröintiä.
– Krimillä yksi rekisteröitymisen ehto on se, että seurakunnan johtajat ovat Venäjän kansalaisia. Kaikki pastorit eivät kuitenkaan ole olleet valmiita anomaan Venäjän kansalaisuutta, sillä sen jälkeen heidän pääsynsä Ukrainaan vaikeutuu. Toisaalta ilman rekisteröintiä seurakunta rikkoo helposti lähetystyötä koskevaa lakia, Lehtonen kertoo.
Luhanskin kansantasavallassa rekisteröintiä piti hakea lokakuun puoliväliin mennessä. Tulos oli, että yksikään helluntai-, baptisti- ja adventistiseurakunta ei saanut sitä.
Rekisteröinnin epääminen tarkoittaa, että tästä lähin separatistihallinto pitää seurakuntien kaikkea toimintaa lainvastaisena.
Donetskin kansantasavallassa rekisteröintiaikaa on kevääseen asti, mutta suhtautuminen siellä tuskin on sen suopeampaa.
Molemmilla alueilla seurakunnat ovat kokeneet myös avointa vainoa. Kokoontumisiin ja koteihin on tehty tarkastuksia, ja seurakuntalaisia on sakotettu, pahoinpidelty ja jopa tapettu.
– Ukrainalaislähteiden mukaan vähintään kymmenen evankelista kristittyä on kärsinyt marttyyrikuoleman 2014 jälkeen. Donetskin kansantasavallan alueella evankelisten seurakuntien rukoushuoneista lähes kaikki on suljettu, otettu haltuun tai tuhottu, Rauli Lehtonen luettelee.
Vainon seurauksena arviolta 70 prosenttia alueiden herätyskristityistä on muuttanut pois.
Muiden uskontojen edustajista vaikeuksissa ovat olleet muun muassa juutalaiset, muslimit ja Jehovan todistajat.
Vaikka Ukrainassa kärsitään monenlaisista yhteiskunnallisista ongelmista, seurakunnat keräävät avustustarvikkeita ja varoja separatistialueiden sisaryhteisöille, ja työntekijät käyvät salaa viemässä niitä.
Heikki Salmela
51
