Itäisten separatistialueiden ja Krimin seurakunnat ahtaalla

Ukrainalaiskristityt pyytävät esirukousta

Venäjä esitteli sotavoimaansa paraatissa Krimin Sevastopolissa viime toukokuussa. Kuva: Shutterstock
Venäjä esitteli sotavoimaansa paraatissa Krimin Sevastopolissa viime toukokuussa. Kuva: Shutterstock

Samalla kun maail­malla jännitetään Venäjän ja Ukrai­nan välisen konflik­tin seuraavaa kään­nettä, Ukrainassa pelkokerroin on vielä korkeampi.

 

Maan kristillisistä toimijoista tilanteeseen on julkisuudessa ot­tanut kantaa muun muassa Uk­rainan Baptistiliitto, jonka mu­kaan Ukrainan ja Venäjän välisen avoimen sodan uhka on suurem­pi kuin koskaan aiemmin. Yhtei­sö pyytää muiden maiden kristit­tyjä rukoilemaan maan puolesta.

 

Ukrainan ja Venäjän välit ovat olleet tulehtuneet keväästä 2014 lähtien, jolloin Venäjä miehitti Uk­rainalle kuuluvan Krimin niemi­maan ja venäjämieliset separatis­tit ottivat haltuunsa osan itäisistä Luhanskin ja Donetskin lääneistä.

 

Uusin käänne tapahtui, kun venäläisjoukot valtasivat kolme Ukrainan merivoimien alusta 25. marraskuuta Krimin itärannikolla.

 

Ruotsin helluntailiikkeen Eu­raasian työn johtaja, Avainme­dian hallituksen asiantuntijajä­sen Rauli Lehtonen jakaa ukrai­nalaisten huolen.

 

– Pelkään, että tilanne voi es­kaloitua tästä vielä pahemmak­si. Ukrainan presidentti Petro Porošenko on yrittänyt saada yh­teyttä presidentti Putiniin, mut­ta tämä on kieltäytynyt keskus­teluista. Tulkitsen sitä niin, että uusin konflikti on Venäjän provo­soima ja että taustalla on pidem­mälle ulottuva suunnitelma. Toi­von, että olen väärässä.

 

 

Uusi pakolaiskriisi?

Lehtosen mukaan Ukrainassa on koko ajan pelätty, että Venäjä miehittää koko Krimin itäpuoli­sen rannikon ja luo maayhteyden Krimille myös sitä kautta. Ranni­kon lääneissä elää suuri määrä ve­näläisiä, jotka suorastaan toivo­vat sitä.

 

Avoimen sodan lisäksi huol­ta herättää mahdollinen uusi pa­kolaisaalto. Krimiltä ja Itä-Ukrai­nan separatistialueilta on paen­nut yli miljoona ihmistä muualle Ukrainaan.

 

– Heitä asuu vinteillä, ihmisten olohuoneissa, kirkkojen kellareis­sa, kaduilla… Nyt ihmiset pelkää­vät, että taasko se alkaa; tuleeko jälleen lisää pakolaisia, Ukrainas­sa viimeksi lokakuussa vieraillut Lehtonen kertoo.

 

 

Sakkoja, takavarikkoja, väkivaltaa

Itä-Ukrainan separatistialueil­la, niin sanotuissa Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloissa, toimi ennen vuotta 2014 yli sata herätyskristillistä seurakuntaa, ja Krimilläkin niitä toimi kym­meniä. Nyt uusien vallanpitäjien alaisuudessa ne ja monet muut uskonnolliset yhteisöt ovat jou­tuneet samanlaisten vaikeuksi­en keskelle kuin sisaryhteisönsä Venäjällä.

 

Seurakunnat on muun muas­sa pakotettu hakemaan uuden hallinnon hyväksymää rekiste­röintiä.

 

– Krimillä yksi rekisteröitymi­sen ehto on se, että seurakunnan johtajat ovat Venäjän kansalai­sia. Kaikki pastorit eivät kuiten­kaan ole olleet valmiita anomaan Venäjän kansalaisuutta, sillä sen jälkeen heidän pääsynsä Ukrai­naan vaikeutuu. Toisaalta ilman rekisteröintiä seurakunta rikkoo helposti lähetystyötä koskevaa lakia, Lehtonen kertoo.

 

Luhanskin kansantasavallas­sa rekisteröintiä piti hakea loka­kuun puoliväliin mennessä. Tu­los oli, että yksikään helluntai-, baptisti- ja adventistiseurakunta ei saanut sitä.

 

Rekisteröinnin epääminen tar­koittaa, että tästä lähin separatis­tihallinto pitää seurakuntien kaik­kea toimintaa lainvastaisena.

 

Donetskin kansantasavallassa rekisteröintiaikaa on kevääseen asti, mutta suhtautuminen siellä tuskin on sen suopeampaa.

 

Molemmilla alueilla seurakun­nat ovat kokeneet myös avointa vainoa. Kokoontumisiin ja kotei­hin on tehty tarkastuksia, ja seu­rakuntalaisia on sakotettu, pa­hoinpidelty ja jopa tapettu.

 

– Ukrainalaislähteiden mu­kaan vähintään kymmenen evankelista kristittyä on kärsinyt marttyyrikuoleman 2014 jälkeen. Donetskin kansantasavallan alu­eella evankelisten seurakuntien rukoushuoneista lähes kaikki on suljettu, otettu haltuun tai tuhot­tu, Rauli Lehtonen luettelee.

 

Vainon seurauksena arviolta 70 prosenttia alueiden herätys­kristityistä on muuttanut pois.

 

Muiden uskontojen edustajis­ta vaikeuksissa ovat olleet muun muassa juutalaiset, muslimit ja Jehovan todistajat.

 

Vaikka Ukrainassa kärsitään monenlaisista yhteiskunnallisis­ta ongelmista, seurakunnat ke­räävät avustustarvikkeita ja varo­ja separatistialueiden sisaryhtei­söille, ja työntekijät käyvät salaa viemässä niitä.

 

 

Heikki Salmela




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja