Työ romanilasten hyväksi vaatii sitkeyttä

Sina Urmas työskentelee kummilasten parissa romaniyhteisöissä. Kuvassa hänen kanssaan bosnialainen Andela.
Sina Urmas työskentelee kummilasten parissa romaniyhteisöissä. Kuvassa hänen kanssaan bosnialainen Andela.
Lapsen oikeuksien loukkaukset, kuten aliravitsemus, ihmiskauppa, henkilöllisyystodistuksen puuttuminen, teinityttöjen avioliitot, hyväksikäyttö, kotiväkivalta sekä lukutaidottomuus, ovat totta kymmenien tuhansien romanilasten elämässä.

Romaneja on Euroopassa noin 10 miljoonaa. Monissa Euroopan maissa heitä syrjitään ja halveksitaan avoimesti. Romanit asuvat usein syrjässä muusta väestöstä, epäinhimillisissä olosuhteissa.

Fida toimii romanien parissa yhdessä Elämä ja Valo -järjestön kanssa 11:ssä itäisen Euroopan maassa. Järjestöjen tekemä Yhdelle vähimmistä -työ tavoittaa tuhansia perheitä. Tavoitteena on erityisesti lasten aseman paraneminen ja kerjäämisen kierteen katkaiseminen.

Lapset päätyvät kerjäämään

Kosovossa työskentelevä Fidan kummilapsityön neuvonantaja Sina Urmas kertoo, että romaniyhteisöissä köyhyys periytyy sukupolvelta toiselle.

– Koska vanhemmat ovat kouluttamattomia ja perheet elävät köyhyydessä, lapsi joutuu usein kerjäämään sen sijaan, että hänellä olisi mahdollisuus käydä koulua. Tytöt naitetaan keskimäärin 15-vuotiaina. Lapsikauppa on todellinen ongelma. Myös päihdeongelmat ovat yleisiä. Lapset joutuvat kokemaan väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä.

Urmas työskentelee Kosovon pääkaupungissa Pristinassa ashkali-romanien parissa. Kaksi vuotta sitten Fida aloitti alueella kummilapsityön, joka keskittyy auttamaan ashkali-lapsia kouluun. Romaniyhteisöjen vanhemmat ovat usein lukutaidottomia. Siksi lasten koulunkäyntiä tuetaan läksykerhojen ja tukiopetuksen avulla.

Fidan Itä-Euroopan kummilapsihankkeiden tulokset ovat rohkaisevia.

– Kun aloitimme, keskimäärin 40 prosenttia romanikylien lapsista kävi koulua Albaniassa ja 50 prosenttia Bosniassa. Albaniassa luku nousi työmme tuloksena 79 prosenttiin. Bosniassa lukema nousi 100 prosenttiin, mihin vaikutti myös valtion lainsäädäntö, Urmas iloitsee.

Lastensuojelu nostaa päätään

Albaniassa, Bosniassa ja Kosovossa romanien työttömyysprosentti on lähes sata. Työttömyyden on todettu lisäävän lasten kaltoinkohtelun riskiä.

– Teimme kyselyn ashkali-yhteisössä, ja 80 prosenttia naisista kertoi, että perheissä ilmenee väkivaltaa, Sina Urmas toteaa.

Fida on viime vuosina kouluttanut Balkanin kumppaniseurakuntiaan lastensuojeluun ja lasten hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn. Romaniperheitä muun muassa rohkaistaan olemaan yhteydessä viranomaisiin. Ennen moni ei uskaltanut ottaa yhteyttä poliisiin.

– Viranomaiset eivät vieläkään välttämättä suhtaudu romaneihin vakavasti, vaan välissä pitää olla joku ”valtaväestöstä” lyömässä nyrkkiä pöytään, että alkaa tapahtua. Tämä toivottavasti muuttuu, Urmas huokaa.

Koulutetut seurakunnat ovat nyt alueillaan edelläkävijöitä, jotka valmentavat myös muita tahoja lastensuojeluun. Esimerkiksi Bosnian Banja Lukan evankelinen seurakunta on antanut neuvontaa paikallisille järjestöille.

Hengellinen herääminen on muutosvoima

Kaikkein tärkeimpänä romanilasten tulevaisuuden kannalta Urmas pitää yhteisöjen hengellistä heräämistä. Fida varustaa evankelisten seurakuntien lapsityöntekijöitä toimimaan romanilasten kanssa. Lapsille järjestetään kerhoja, kesäleirejä ja pyhäkouluja, joissa he saavat kuulla sanoman rakastavasta Jumalasta.

Hengellisellä tuella ja kristillisellä sanomalla on suuri merkitys romaneille. Seurakunta saattaa olla ainoa yhteisö, jossa romanien ihmisarvo tunnustetaan ja heidät hyväksytään.

– Ilman Jumalan rakkauden ulottuvuutta tämä työ olisi melko lohdutonta, Urmas kertoo.

– Seurakunnat ovat alkaneet näyttää aitoa lähimmäisenrakkautta romaneja kohtaan, ja tämä saa muutosta aikaan. Täällä Itä-Euroopassahan on paljon eihengellisiä järjestöjä, jotka tekevät työtä EU-tukirahoilla, mutta tulokset ovat olleet melko laihoja. Uskon, että heiltä on puuttunut aito rakkaus romaneja kohtaan. Tämä työ vaatii sitkeyttä, Urmas pohtii.

Itä-Euroopan romanien parissa on jo usean vuoden ajan nähty herätystä. Uskoontulo on muuttanut monen perheen arjen, kun päihdeongelmat jäävät.

– Tietenkään kaikki ei muutu heti, mutta olen nähnyt toivon syttyvän ihmisten silmiin heidän jättäessään elämänsä Jumalan käsiin. Silloin ihminen saa uutta voimaa vaikeuksien keskelle, Sina Urmas summaa.


Kati Koski-Kujala






Eurona pääsi turvaan


Seitsemänvuotiaan albanialaistyttö Euronan (nimi muutettu) isä on väkivaltainen alkoholisti. Perheen ainut tapa selvitä on kerjätä.

Hiljattain tuli ilmi, että Euronaa on kohdannut myös toisenlainen kärsimys. Hänen veljensä on hyväksikäyttänyt häntä seksuaalisesti.

Fidan kummilapsiohjelman tukemana Eurona on siirretty turvaan. Hän pääsi asumaan nuorten tyttöjen kotiin, jossa hänestä pidetään huolta ja hän saa oppia kirjoittamaan ja lukemaan. Kotiin jäänyt perhe saa säännöllistä ruoka-apua, ja seurakuntalaiset vierailevat perheen luona.

Tule kummiksi romanilapsille: www.toivonkipina.fi.


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja