Tutkija: Onnellisuus osaa yllättää – Suomi on kuudetta kertaa peräkkäin kärjessä – Israel kipusi neljänneksi

Monen suomalaisen tekevät onnelliseksi sauna, puhdas vesi ja luonto, rakkaat ihmiset, kesäillan lempeä tuoksu ja se, että elämässä voi aivan yllättäen sattua onnellisia asioita juuri silloin, kun niitä ei osaisi odottaa. (Shutterstock)
Monen suomalaisen tekevät onnelliseksi sauna, puhdas vesi ja luonto, rakkaat ihmiset, kesäillan lempeä tuoksu ja se, että elämässä voi aivan yllättäen sattua onnellisia asioita juuri silloin, kun niitä ei osaisi odottaa. (Shutterstock)

Anniina Jakonen 

(17.4.2023) Suomi pitää pintansa kansallista onnellisuutta mittaavassa The World Happiness Report –tutkimuksessa, sillä olemme maaliskuun 20. päivänä julkaistun raportin mukaan maailman onnellisinta kansaa jo kuudetta vuotta peräkkäin. Edes koronapandemian kourissa eläminen, Venäjän karhu naapurina tai Ukrainan sodan melskeet eivät ole heilauttaneet onnellisuussijoitustamme. 

Ilmeisesti Pohjolassa eletään ylipäätään onnen kukkuloilla, sillä Pohjoismaat nappaavat onnellisuuslistauksen kaikki mitalisijat: Tanska on maailman toiseksi onnellisin, ja kolmantena on Islanti – molemmat toistamiseen.

 


      "Kyseessä on vaikeuksien tuottama henkinen kasvu."

 

Raportissa onnellisuutta tarkastellaan kuuden käsitteen kautta, joita ovat sosiaalinen tuki, tulot, terveys, vapaus, anteliaisuus ja korruption vähäisyys. Luokitus perustuu maiden kansalaisten onnellisuuden tasoa mittaavien kyselytutkimusten tuloksiin. Tulosten eroja maiden välillä tulkitaan elämänlaadusta kertovien mittareiden, kuten BKT:n ja elinajanodotteen, kautta. 

Vuoden 2023 tuloksissa yksi yllättävä nousija on Israel. Se kipusi viimevuotiselta yhdeksänneltä sijaltaan kärkikahinoihin sijalle neljä, vaikka maassa kärsitään jatkuvista sisäisistä levottomuuksista ja yhteydenotoista palestiinalaisten ja muiden Lähi-idän valtioiden kanssa. Voisiko siis päätellä, ettei onni riipu ulkoisista olosuhteista? 

Alppien sylissä köllöttävä Sveitsi, yksi maailman vauraimmista maista, puolestaan tipahti nelossijalta kahdeksanneksi. Olisiko niin, ettei raha sittenkään tuo onnea? 

 

Mikä sitten vaikuttaa onnellisuuden kokemukseen ja ihmisten tyytyväisyyteen elämässään? 

– Ensinnäkin onnellisuus on laaja käsite. Siihen kuuluvat olennaisena osana mielenrauha ja sisäinen tasapaino, onnellisuustutkija Markku Ojanen selventää kirjassaan Hyvän elämän rakennuspuut – pohdintaa hyvästä elämästä ja onnellisuudesta (Aikamedia 2020). 

Hän on Tampereen yliopiston emeritusprofessori, joka on tutkinut onnellisuutta jo viidenkymmenen vuoden ajan. 

– Tutkimusten valossa onnellisuus ei suinkaan ole vakio silloin, kun kyse on tunneonnesta. Tunneonnen lisäksi voidaan puhua tyytyväisyysonnesta, jolloin elämää arvioidaan taaksepäin, Ojanen sanoo. 

Onnellisuuslistauksen tekijät nostavat tämän vuoden raportissa esille ennen kaikkea ihmiskunnan sietokyvyn. Tämänhän me ykköspaikkaa pitävät jo tiedämme: suomalaisella sisulla mennään läpi harmaan kiven. Vaikka kriisiajat ravistelevat, juuri niiden keskellä keskinäinen luottamus ja yhtenäisyys voivat parhaimmillaan kasvaa. 

Samoilla linjoilla on Ojanen: onnellinen ja tasapainoinen ihminen ymmärtää elämän rikkinäisyyden ja osaa antaa sekä muille että itselleen anteeksi. 

– Ihmiset selviävät todella raastavista kokemuksista, ja selviytyjistä osa nousee suorastaan kukoistukseen. 

Kukoistajille on hänen mukaansa ominaista, että suurten vaikeuksien jälkeen he saavat entistä vahvemman ja syvemmän otteen elämästä. Kyseessä on vaikeuksien tuottama henkinen kasvu. 

 

Jos haluaa olla nykyistä onnellisempi, mitä sitten tulisi tehdä? 

– Pitää unohtaa oma onnellisuutensa ja tehdä asioita, jotka ovat itsessään arvokkaita ja joista on iloa sekä lähellä että kaukana oleville ihmisille. Tarvitsemme ystävällisyyttä, anteliaisuutta, kiitollisuutta, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tee jotakin tällaista, niin voit kunnioittaa itseäsi. Se on tärkeämpi ominaisuus kuin onnellisuus, Ojanen neuvoo. 

Sama ilmenee onnellisuusraportissa: jokapäiväiset pyyteettömät hyvät teot, kuten tuntemattomien auttaminen tai hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen, ovat yleistyneet kaksi vuotta peräkkäin ja ovat nyt pandemiaa edeltäneen tason yläpuolella. 

Samalla onnellisuus liittyy paljolti ihmissuhteisiin. 

– Lopulta on kysymys siitä, millaisia ovat suhteemme toisiin ihmisiin. He vaikuttavat meihin ja me heihin. Jokainen voi omalta osaltaan huolehtia läheisistään ja vaalia yhteisöjään. 

 

Onnellisuuden kannalta myös innostuksen säilyttäminen on oleellista. 

– Niin kauan kuin elämässä on asioita, joita haluaa tehdä, joihin uppoutuu ja jotka kokee mielekkäiksi, elämänote säilyy. 

Nautinnot sitä vastoin eivät ole onnellisuuden tae tai päämäärä vaan eräänlainen mauste, joka piristää elämää. 

Sijoittuupa onnellisuuslistauksen kärkeen tai ei, yhdestä asiasta Ojanen on puolen vuosisadan tutkijakokemuksellaan takuuvarma: 

– Kristinuskon korostamat usko, toivo ja rakkaus ovat tänäkin päivänä hyvän elämän kulmakiviä. Onni tulee Jumalalta, mutta se koetaan jokaisen sydämessä, hän kiteyttää.




40/201

Toiminnan vilkastumisen myötä yrittäjien maksamat lähetyskannatukset ovat jopa nousussa – Inflaation myötä lähetystyö on kallistunut
Opinnäytetyössä tutkittiin, kenen ääni kuuluu kristillisissä lehdissä
Myös Gazassa on pieniä uskovien ryhmiä – mediatyön hedelmää näkyy
Fifteenit täyttyneet nopeasti – Suosituimmat leirit täyttyvät minuuteissa