Traktorin kopissa, riippumatossa tai puumajassa askeleen lähempänä taivasta – missä sinä lepäät? 

Aivot saavat jatkuvaa informaatiovirtaa sähköisinä impulsseina aistielinten hermosoluilta. Saamme joka sekunti noin 11 miljoonaa impulssia, joista kykenemme vastaanottamaan vain nelisenkymmentä. Ajattelemme päivittäin noin kuusi tuhatta ajatusta. Nykyään kiire ja hektisyys ovat läsnä jatkuvasti, ja maailma on muuttunut yhä suorituskeskeisemmäksi.

Kaiken keskellä rauhoittuminen voi olla vaikeaa. Erään tutkimuksen mukaan nykyihmiset ottavat mieluummin sähkösokin kuin istuvat hiljaa omissa ajatuksissaan enemmän kuin kuusi minuuttia. Tämä kertoo jotakin ajasta, jossa elämme.

 

Ilmiö ei silti ole uusi. Jo Jeesus kehotti opetuslapsiaan: ”Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.” Ihmisiä tuli ja meni koko ajan, eivätkä opetuslapset ehtineet edes syödä. (Mark. 6:31.) ”Vain yksi on tarpeen”, Jeesus sanoi myös Martalle, joka touhusi taukoamatta (Luuk. 10:42).

Jos siis haluaa kuulla Hengen puhuvan sisäiselle ihmiselleen, tulee rauhoittua. Hiljaa oleminen on aktiivinen valinta hiljentää ympäriltään maailman melu kuunnellakseen Jumalaa.

 

Ristin Voiton emerituspäätoimittaja Leevi Launonen rauhoittuu mieluiten kiipeämällä 50 vuotta vanhan Deutz-traktorinsa koppiin.

– Kesän alussa tulee aina hurmioitunut tunne, kun pääsen traktorin pukille. Siellä eivät kaupunki ja kiireet purista, hän kuvaa.

Nilsiän kyläteitä ja peltoja pitkin leppoisasti ajellessa ehtii samalla hiljentyä ja rukoilla. Tosin välillä traktori aiheuttaa päänvaivaakin.

– Kerran vasemmanpuoleinen vilkku meni rikki, joten minun piti suunnitella koko parinkymmenen kilometrin ajomatkani keskustaan niin, että pääsin kääntymään jokaisesta risteyksestä oikealle.

 

Vilppulalainen Paavo Rauskanen puolestaan rauhoittuu riippumatossa. Kesämökkisaaressa roikkuu viiden riippumaton lepoalue. Niissä nukutaan usein yötkin yhdessä lastenlasten kanssa. Uusin hankinta on kahden hengen riippumatto.

– Sivusta katsoen loikoiluni saattaa näyttää laiskuudelta, mutta juuri lepo on luovuuden lähde, kun saa nollata päätä ja antaa aivoille energiaa, hän muistuttaa.

Tästä luovuudesta on sykkinyt jo yhdeksän Rauskasen kirjoittamaa kirjaa. Myös Raamattua hän lukee riippumatossaan heti auringon noustessa.

 

Entä minä itse? Ruuhkavuosien keskellä irrottaudun parhaiten arjen hälinästä kiipeämällä tontin laidalle rakennettuun puumajaani. Olen nimennyt lepopaikkani Yläsaliksi, koska se sijaitsee ylhäällä puiden varassa ja nimi kuulostaa juhlalliselta. Yläsali on kuitenkin myös käsite, joka tarkoittaa Jumalan kohtaamisen odottamista ja kokemista.

Yläsalissani puut humisevat ympärillä ja aivoni melkein natisevat nautinnosta. Jos käyttäisin jotain stressitasoja mittaavaa laitetta, sovellus varmaankin lähettäisi puhelimeeni palautumisen pumpulipilviä. Mieluummin kuitenkin katselen niitä sinitaivaalla kuin älypuhelimen ruudulla.

 

Anniina Jakonen