Keskiviikko 18. toukokuuta.
Nimipäivää viettää Erkki, Eero, Eerikki, Eerik, Erik, Jerker, Erika

”Tilanne Ukrainan rajalla saatu kohtalaisesti hallintaan” - Antisemitismi tai romanien kohtaama rasismi näyttävät jäävän vähäisiksi

Sotaa pakeneva nainen etsii avustuskuormasta vaatteita itselleen ja perheelleen. - Monella on jäänyt Ukrainaan koti, työt, koulut, kaikki. Koko omaisuus saattaa olla pienessä matkalaukussa. Kun saa puhtaat vaatteet monen päivän matkan jälkeen päälle, se on monelle ensimmäinen askel kohti normaalimpaa elämää, toiminnanjohtaja Jani Salokangas kuvailee. (ICEJ)
Sotaa pakeneva nainen etsii avustuskuormasta vaatteita itselleen ja perheelleen. - Monella on jäänyt Ukrainaan koti, työt, koulut, kaikki. Koko omaisuus saattaa olla pienessä matkalaukussa. Kun saa puhtaat vaatteet monen päivän matkan jälkeen päälle, se on monelle ensimmäinen askel kohti normaalimpaa elämää, toiminnanjohtaja Jani Salokangas kuvailee. (ICEJ)

Anssi Tiittanen 

Jerusalemin kansainvälinen kristillinen suurlähetystö ICEJ ja muutamia muita toimijoita Suomesta on kohdistanut apua niille ukrainanjuutalaisille, jotka pyrkivät poistumaan maasta Venäjän hyökkäyssodan jaohdosta. 

– Monet pyrkivät Israeliin, osa jonnekin päin Eurooppaa sukulaisten tai tuttujen luo. Tulevaisuus on monilla kuitenkin kysymysmerkki, ICEJ:n Suomen osaston toiminnanjohtaja Jani Salokangas kertoo.

 


      Kaikki eivät ole saaneet sitä,

      mitä olisivat tarvinneet tai halunneet.

 

Salokangas on itse toiminut viime viikkona Puolan puolella Varsovassa. Suomesta on viety avustustarvikkeita ICEJ:n kautta kaikkiaan 30 rahtikuutiota kuorma-autolla ja muilla ajoneuvoilla. 

Hätäavuksi tarkoitetussa tavaramassassa on ollut muun muassa makuupusseja, vaatteita, lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita. Tarvikeyksiköitä eli yksittäisiä tavaroita on jaettu kaikkiaan lähes 15 000. 

 

Ukrainan pakolaishaaste on valtava. Arviolta neljä miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa. Kaikkiaan maassa elää noin 45 miljoonaa ihmistä, joten lähes joka kymmenes ukrainalainen on jollakin tasolla pakolainen. Suuri joukko pakolaisista on asettunut maan turvallisempaan länsiosaan. 

– Tämän haasteen keskellä ei kukaan pärjää yksin. Tarvitaan paljon yhteistyötä ja koordinointia, Jani Salokangas sanoo. 

Ilmapiiri auttajien keskuudessa on hyvä. 

– Jokainen pyrkii hoitamaan oman ruutunsa parhaalla mahdollisella tavalla. 

 

Unkarin puolella Budapestissa tilanne kaupungin rautatieasemilla on alkanut rauhoittua sodan alkuviikkojen kaaoksen jälkeen. 

– Tänne tulee edelleen tuhansia ihmisiä päivittäin, ja juutalaiset hakeutuvat juutalaistoimiston infopisteelle, osa jatkaa omin päin oman suunnitelmansa mukaisesti, alueella toimiva pastori Harri Kröger kertoo. 

Ukrainassa elää noin 200 000 juutalaista, siis noin puoli prosenttia väestöstä. Juutalaiset eivät suomalaistoimijoiden mukaan erotu erityisenä pakenevana kansanryhmänä. Heihin ei myöskään näytä kohdistuvan syrjintää tai antisemitismiä, minkä esiintymisestä on kannettu etukäteen huolta. 

– Jos puhutaan entisen Neuvostoliiton maista, Ukraina on varmasti ollut 1950-luvun jälkeen niistä kaikkein juutalaismyönteisin, Jani Salokangas arvioi. 

– Jo se, että maassa on juutalainen presidentti ja pääministeri, kertoo paljon. 

Salokankaan mukaan juutalaisten neutraali asema yhteiskunnassa näkyy myös pakolaiskriisissä: juutalaisia yritetään auttaa kuten muitakin. 

– Tämä on koko kansan kriisi, ja juutalaisten siinä mukana. 

– Moni kysyy, esiintyykö täällä antisemitismiä. Varmasti esiintyy, mutta sitä on myös Suomessa. Tämä on valitettava tosiasia.

 


KUVA: Tavallinen helluntailainen perhe pakomatkalla. Ruslan (kesk.) saattelee joukkoaan Budapestin kautta Saksan Müncheniin. Ruslan työskentelee Odessassa rakennusalan työnjohtajana, vaimo Alina (vas.) kondiittorina. Mukaan lähti myös isoäiti. Aikuisten silmistä näkyy huoli, lapsilla katse on toiveikas. (Harri Kröger)

 

 

Fidan aluejohtaja Janne Harjukoski on koordinoimassa yhteistyökumppanien kanssa apua rajaseuduilla muun muassa Puolassa ja Slovakiassa. Avun pääkohteena on alueen varsin suuri, yhteiskunnan syrjäreunoilla elävä romaniväestö. 

Järjestöverkoston avulla on järjestetty muun muassa satoja hätämajoituspaikkoja romaniperheille.

 

 

      Romanit liikkuvat suurissa ryhmissä.

 

– Olen hyvin varovainen puhuessani romaneihin kohdistuvasta rasismista, Harjukoski sanoo. 

Harjukosken mukaan romanit eivät muutaman viikon kokemuksen perusteella ole kriisissä joutuneet poikkeuksellisen rasistisen kohtelun uhreiksi. 

– Se on todettava, että alueen maissa on pohjalla romaneihin kohdistuvaa rasismia. Tämä voi johtaa siihen, että rajalla heitä ei oteta samalla tavalla huomioon kuin valtaväestöä. 

 

Janne Harjukosken mukaan ongelma on lähinnä se, että monikaan apua tarjoavista järjestöistä ei ole tottuneet toimimaan romanien kanssa. 

– Heitä on usein liikkeellä suuri ryhmä, useampi sukupolvi naisia ja lapsia. Romanit pelkäävät rajoilla sitä, että he joutuvat erotetuiksi perheenjäsenistään. 

– Luku- ja kirjoitustaidottomuus on täällä yleistä vanhojen romaninaisten parissa. Tämä tuo turvattomuutta, ja he ovat riippuvaisia tyttäristään ja lapsista, Harjukoski sanoo. 

– Poikkeuksellista on myös se, että naiset johtavat nyt suvun joukkoa, kun miehet eivät voi lähteä Ukrainasta. 

Fidan ja romanijärjestöjen kohdennettu apu on ollut kaivattua. 

– Voimme majoittaa suuria perhekuntia, ja osaamme toimia romaneiden kanssa huomioiden tapoja ja kulttuuria. 

Alueen romaniseurakuntia ja toimintapisteitä on muutettu majoituspaikoiksi. Kaikkiaan majoituspaikka on saatu järjestettyä noin 500 henkilölle. 

 

Myös Suomeen on levinnyt huhutietoja juutalaisiin kohdistuvista väärinkäytöksistä Ukrainan evakuointijunissa. 

– Olemme yhteistyökumppaneidemme kanssa keskustelleet satojen juutalaisten kanssa rajatoiminnasta, Jani Salokangas kommentoi. 

– Emme ole kuulleet juurikaan sellaista puhetta, että he olisivat joutuneet kohtaamaan juutalaisvastaisuutta. 

Ukrainan rautatieasemilla on ollut pahoja ruuhkia. Vain murto-osa halukkaista on päässyt maasta pois suuntaaviin juniin. 

– Asemilla valitaan ihmisiä. Ensin pyritään ottamaan äidit ja lapset. Tapahtuu sitä, että ihmiset kokevat tulevansa syrjityiksi. 

– Tämä on suuri humanitäärinen katastrofi, eivätkä kaikki saa juuri sitä, mitä olisivat tarvinneet tai halunneet, Jani Salokangas kuvailee. 

 

Suomalaisten lahjoitusvaroilla on saatu alueella paljon aikaan. Fida keskittyy pidempiaikaisen tuen ja majoituksen sekä ruokaturvan vahvistamiseen. 

– Alun kaaos on ohi. Valtiot ja järjestöt ovat saaneet tilanteen kohtuullisesti hallintaan, Janne Harjukoski sanoo. 

Juutalaisia auttavat järjestöt ovat myös olleet hyvin aktiivisia. 

– Israelin kulttuurikeskus Unkarissa on varannut noin 500 huoneistoa juutalaisten väliaikaiseen majoitukseen, Harri Kröger kertoo. 

Muutto Israeliin on nyt tullut monelle juutalaiselle ajankohtaiseksi. 

– Tämä on eräänlainen varajärjestelmä juutalaisille. Suurelle osalle Ukraina on kuitenkin oma kotimaa, ja he haluavat palata sinne. 

ICEJ:n erityisprojektina on etsiä ja auttaa holokaustiuhreja. 

– Meillä on lista holokaustivanhuksista eri puolilta Ukrainaa. Heidät pyritään paikantamaan ja pelastamaan sodan jaloista, Jani Salokangas kertoo. 

– Tavoitteena on useilla paluumuutto Israeliin. Yli 4 500 Ukrainan juutalaista on lentänyt Israeliin kuukauden sisällä, ja tässä olemme myös olleet vahvasti mukana.

 



UUTISET