Teopoliksessa halutaan rakentaa yhteyttä

Elokuussa avatun Teopoliksen päärakennus (oik.) on toiminut aikanaan sairaalana. Uutta tarkoitusta varten kiinteistön sisä- ja ulkotiloja on remontoitu toukokuusta asti. Lisäksi alueelle rakennettiin 60 vuodepaikan opiskelija-asuntola (vas.)
Elokuussa avatun Teopoliksen päärakennus (oik.) on toiminut aikanaan sairaalana. Uutta tarkoitusta varten kiinteistön sisä- ja ulkotiloja on remontoitu toukokuusta asti. Lisäksi alueelle rakennettiin 60 vuodepaikan opiskelija-asuntola (vas.)
Kansanopistot ovat jo vuosia käyneet eloonjäämiskamppailua kaikkialla Suomessa. Niin on tehnyt myös Suomen teologinen opisto, joka käynnisti syyskautensa uudessa Teopoliskeskuksessa Tampereella lähes 40 prosenttia edellisvuotta suuremmalla opiskelijamäärällä.

– Uusia päätoimisia opiskelijoita aloitti viime vuonna yhdeksän, tänä vuonna 32. Kaiken kaikkiaan meillä on nyt 50 päätoimista opiskelijaa, opintojohtaja Timo Lehikoinen kertoo.

Vapaakirkon omistamassa koulutuskeskuksessa on ollut yhtä paljon opiskelijoita viimeksi 1990-luvun puolivälissä. Pääosin verkkokurssina toteutettaviin monimuotokoulutuksiin, kuten teologisen seminaarin etäpakettiin ja mentorikouluun, tulijoita olisi ollut enemmän kuin pystyttiin ottamaan.

– Monimuotokoulutusten aloitusviikonlopussa oli 70 opiskelijaa. Alku on ollut monin tavoin rohkaiseva, rehtori Simo Lintinen sanoo.

Yhteistyöstä yhteiseen näkyyn

Vapaakirkon eri toimialojen yhteinen kiinteistöhanke virisi nimenomaan tarpeesta parantaa teologisen opiston toimintaedellytyksiä. Opiston syrjäinen sijainti Hangon Santalassa oli nähty opiskelijamäärän rajoittajana kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorisen sanoin ”ties kuinka kauan”.

Mahdollisuuksia siirtää opisto keskeisemmälle paikalle oli vuosien mittaan etsitty useita kertoja.

– Ymmärsimme, ettei yksittäinen opiston opiskelija ole ainut, jota pitää ajatella. Jos hänellä on perhettä, on tärkeää, että perheenjäsenillekin on paikkakunnalla hyvät työ- ja opiskelumahdollisuudet, Vuorinen kertoo.

Noin seitsemän vuotta sitten Vapaakirkossa perustettiin toimikunta, jonka tehtävänä oli pohtia opiston toimintaedellytysten parantamista.

– Siinä vaiheessa aloimme miettiä, kannattaako Vapaakirkon olla kolmessa eri paikassa: Hämeenlinnassa, Santalassa ja Vesangan Kiponniemessä.

Ajatus kirkkokeskuksen, kustannustalo Päivä Osakeyhtiön ja teologisen opiston yhteisestä osoitteesta lähti siis liikkeelle hyvin käytännöllisistä syistä.

– Kyse ei kuitenkaan ole ollut vain seinistä. Yhteinen projekti on ollut impulssi toimintakulttuurin muutokselle. Sen myötä aloimme laajassa johtoryhmässä miettiä, millä tavalla voisimme suuntautua tulevaisuuteen yhdessä. Siitä syntyivät yhteiset arvot, näky ja strategia.

Kysyntä pakottaa kehittymään

Kasvukeskuksena tunnettu Tampere valikoitui parhaaksi paikkakunnaksi, kun selvisi, ettei pääkaupunkiseudulta heltiäisi opistolle ylläpitämislupaa.

– Tämän paikan sijainti on todella hyvä. Uskon, että on Jumalan johdatus, että olemme täällä, Timo Lehikoinen sanoo mutta tähdentää samalla, ettei sijainnin myötä kasvanut kiinnostus anna aihetta tuudittautua opiskelijavirran jatkumiseen.

– Se myös pakottaa laadun säilyttämiseen ja koulutuksen kehittämiseen.

Kehitystyötä opistolla onkin jo tehty. Eniten muutoksia on tapahtunut nelivuotisessa pastoritutkinnossa, joka lyheni kolmeen vuoteen ja muuttui nimeltään teologiseksi tutkinnoksi.

– Työssäoppimisjaksot putosivat pois, mutta sen sijaan opiskelijoiden tulee osallistua aktiivisesti koko opintojen ajan jonkin seurakunnan toimintaan, opintojohtaja selventää.

Lisäksi Vapaakirkon työhön suuntautuvan henkilön on pastorin valtakirjan saamiseksi suoritettava vuoden pituinen työssäoppimisjakso.

– Uudessa opintosuunnitelmassa jokaisella opiskelijalla on myös koko koulutuksen ajan mentori, joka tukee persoonallista ja hengellistä kasvua yksilöllisesti.

Yhteiskristillinen DNA

Suomen teologisen opiston uudistuksiin lukeutuu niin ikään yhteistyö yhteiskristillisen lähetysja koulutusjärjestön Youth With A Mission (YWAM) Finlandin kanssa, jonka toisen asteen koulutuksia ja opetuslapseuskoulua aletaan pitää Teopoliksessa.

– Lähitulevaisuudessa olemme luomassa myös seurakunnan istuttamiseen opinto-ohjelmaa, jonka kanssa aiomme jalkautua seurakuntiin, Simo Lintinen kertoo.

Rehtori huomauttaa, että kaikkien uudistusten on tarkoitus palvella kristillistä kenttää yli kirkkokuntarajojen. Opiskelijoina onkin ollut jo aiemminkin monenlaisista taustoista tulevia evankelisia kristittyjä, kuten luterilaisia, metodisteja, baptisteja ja helluntailaisia.

Samaa yhteiskristillistä linjaa haluaa jatkaa myös kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen. Esimerkkinä tästä on lokakuussa Teopoliksessa järjestettävä uskontokasvatusseminaari, jota on suunniteltu yhteistyössä Opetushallituksen, Suomen vapaakristillisen neuvoston ja helluntailiikkeen koulupalvelun edustajien kanssa.

– Uskon, ettei Jumala ole johdattanut meitä tänne pelkästään Vapaakirkon työn vuoksi vaan Teopoliksella tulee olemaan laajempikin merkitys. Kirkkokuntamme DNA:ssa oleva yhteistyö on välttämätöntä, jotta voimme palvella myös Tampereen kaupunkia ja asukkaita sekä kristillistä kenttää laajemminkin.


Elina Rautio


51���52/2019

”Tul ny sääki kirkkoo!” – Porin helluntaiseurakunnassa tavataan kuukausittain uusia ihmisiä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja