Syksyn mediamissio häämöttää jo – luterilaisten kanssa on törmätty kulttuurieroihin

Anssi Tiittanen 

Valtakunnallisessa Se löytyi -mediamissiossa on tällä haavaa mukana noin 260 seurakuntaa ja 25 valtakunnallista järjestöä. 

– Nyt alkuvuotena on tehty eri puolilla paljon päätöksiä. Lisää seurakuntia tulee mukaan hiljalleen koko ajan, koordinaattori Onni Haapala järjestäjävastuuta kantavasta medialähetysjärjestö IRR-TV:stä kertoo.

 

Paikallisyhteisöistä helluntaiseurakuntia on noin 130, luterilaisia seurakuntia 56 ja vapaakirkon seurakuntia 33. Muut toteuttajat ovat muita vapaakristillisiä yhteisöjä ja seurakuntia sekä joitakin luterilaisia paikallisyhdistyksiä. Onni Haapalan mukaan luterilaisten missioita kohtaan kokemaa jähmeyttä on pyritty sulattelemaan keskustelemalla piispojen ja kirkkohallituksen edustajien kanssa. 

– Selkeää valtakunnallista keskustelutahoa kirkon puolella ei oikein ole. Seurakunnat tekevät päätöksiä mukaan lähtemisestä itsenäisesti, Haapala kuvailee. 

Seurakuntatasolla käytännöt vaihtelevat. Etenkin pienemmissä seurakunnissa kirkkoherra voi tehdä itsenäisesti ratkaisuja, toisissa seurakunnissa kulttuuriin kuuluu viedä asiat kirkkovaltuustoon. Silloin asiat usein hidastuvat, ja missio myös jätetään helpommin väliin. 

– Tilanne on usein se, että seurakunta-aktiivit haluaisivat missioon mukaan, mutta päätöksen asiasta tekevät muut.

 

 

Mukana luterilaisina paikallisjärjestäjinä on pääosin pienempiä seurakuntia mutta myös isompia kaupunkiseurakuntia, kuten Kouvola, Lappeenranta, Rauma ja Rovaniemi. Myös Porista, Turusta ja Tampereelta mukana on useampi seurakunta. Pirkanmaalla missio näyttää saavan suhteellisesti eniten luterilaisia toteuttajia. 

Haapala vertaa kokemuksia maakunnallisiin mediamissioihin, joita IRR-TV on luotsannut viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

– Kokonaisuutena voidaan sanoa, että luterilaisille on selvästi hankala asia se, jos järjestäjänä on jokin muu kuin luterilainen taho. Myös yleinen ilmapiiri selkeästi julistavaa työtä kohtaan on kiristynyt.

 

 

      Ihmisiä ei voiteta projekteilla.

 

Helluntaiseurakuntien osalta missiota koordinoidaan valtakunnallisesti Helluntaikirkon Hyvä Sanoma -palveluiden kautta. 

– Nekin seurakunnat, joissa ratkaisu on vielä jostain syystä jäänyt viipymään, ovat kyllä nyt lähdössä mukaan, toiminnanjohtaja Janne Lahti kertoo. 

Lahti arvioi, että mukaan lähtee lopulta noin 150 helluntaiseurakuntaa. Tällä hetkellä meneillään on soittokierros. 

– Kyse on huolenpidosta. Huolehdimme, että homma on paikallisesti prosessissa ja tiedot ajan tasalla. 

– Jonkin verranhan on sitä, että ollaan kyllä mukana, mutta homma on vielä levällään. Toisissa seurakunnissa taas on kaikki kalenteriin iskettynä ja koulutuksia jo odotellaan. 

 

Onni Haapalan mukaan verrattuna maakunnallisiin missioihin Se löytyi -missiossa on selvästi laajemman rintaman tuntu. 

– On ollut kivaa tehdä tätä isommalla porukalla. Verkosto on nyt vahvempi. Aiemmin meininki on ollut enemmän IRR-TV-vetoista. 

Tällä hetkellä neuvotellaan mediayhtiöiden kanssa. Missiolle halutaan saada tehokas näkyvyys, mutta ”jokaiseen lehteen ei ole järkevää laittaa maksullista mainontaa”. 

– Mediayhtiöt tarjoavat monimediakampanjoita ja pakettihintoja. Rahaahan tähän saisi helposti upotettua miljoonia. Nyt etsitään sopivaa ja riittävää näkyvyyttä, Haapala kuvailee. 

Sosiaalisesta mediasta Haapala puhuu toiveikkaana. 

– Jos jokin juttu lähtee sosiaalisessa mediassa leviämään, siitä saattaa tulla edullisesti todella iso juttu. 

Lumipalloefektiä ei kuitenkaan saada tilaamalla. 

Kampanjaan ostetaan sosiaalisen median osaamista. Nuorille tehdään erikseen materiaalia TikTokiin ja muihin nuorten suosimiin medioihin. 

 

      Rahaa saisi helposti upotettua miljoonia.

 

Haapala pitää mediamission kannalta keskeisenä, että kristityt ymmärtäisivät sen välineenä, ei itsetarkoituksena. 

– Missio näkyy mediassa, mutta se ei yksinään riitä mihinkään. Toivon, että tämä olisi opittu aiemmista missioista. 

Haapala kannustaa elävöittämään keväällä ja kesällä ihmissuhteita omassa lähiympäristössä. 

– Syksyllä voi sitten olla luontevaa pyytää naapuria tai ystävää mukaan vaikkapa konserttiin, kun missio näkyy medioissa. 

– Ihmisiä ei voiteta projekteilla. Uskovien täytyy olla arjessa läsnä. Jos henkilökohtainen taso toimii, missio toimii, Onni Haapala uskoo. 

 

Missiokirjalla laaja jakelu 

IRR-TV:n kymmenen vuoden aikana isännöimissä missioissa missiokirjalla on ollut suuri rooli. Käytäntö kirjan jakelun suhteen on muuttunut vuosien saatossa. 

– Ensimmäisessä missiossa pääkaupunkiseudulla kirjan sai tilaamalla ilmaisnumerosta. Silloin painotus oli kirjakuriireissa, joiden toivottiin muodostuvat kristityiksi kontakteiksi yhteydenottajalle, koordinaattori Onni Haapala kertoo. 

Sittemmin missiokirjaa on jaettu suoraan alueiden talouksiin ja annettu myös esimerkiksi tilaisuuksien yhteydessä. 

Valtakunnallisessa missiossa 15 muutostarinaa sisältävä kirjanen jaetaan kaikkiin ilmaisjakelun salliviin talouksiin. Myös valtakunnallinen yhteyspuhelin on toiminnassa. 

– Yhteyspuhelimella on oma merkityksensä kontaktien välittämisessä, mutta kyllä uskovien henkilökohtainen toiminta omassa elämänpiirissä on ratkaisevan tärkeää, Haapala sanoo. 

 

 




40/201

Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja
Tutkimus: Kutsumustyössä myös haittoja