”Nyt on meidän aikamme lähettää”

Suomalaisen työn viisikymppisiä juhlittiin Papualla

Papua-Uusi-Guinea on noussut muutamassa vuosikymmenessä kivikaudelta nykyaikaan. Juhlassa iloittiin saarivaltioon muodostuneesta helluntailiikkeestä, jonka synnyssä suomalaisilla on tärkeä osuus. Kuva: Eero Ketola
Papua-Uusi-Guinea on noussut muutamassa vuosikymmenessä kivikaudelta nykyaikaan. Juhlassa iloittiin saarivaltioon muodostuneesta helluntailiikkeestä, jonka synnyssä suomalaisilla on tärkeä osuus. Kuva: Eero Ketola

Suomalaisten helluntailähettien työ Papua-Uudella-Guinealla täyttää tänä vuonna viisikymmentä vuotta. Juhlaviikko lokakuussa alkoi johtajuuskonferenssilla ja huipentui nelipäiväiseen suurtapahtumaan.

 

Juhlat järjestettiin Kokopossa Uuden-Britannian saarella, lähellä paikkaa, jossa ensimmäiset suomalaislähetit Raakel ja Kari Harri sekä Martta ja Lauri Pesu aikanaan aloittivat työn.

 

– Olemme vastaanottaneet 50 vuotta. Nyt on aika lähettää, julisti ALC-kirkkokunnan johtaja Iose Iamba.

 

 

Pienten alkujen päivät

Juhlaviikolla käytiin läpi työn historiaa.

 

Papualla järjestettiin aluksi ulkoilmakokouksia toreilla, kaduilla ja satamassa, ja myös lähettien vuokraaman kotitalon kokoushuoneeksi muutetussa alakerrassa. Kesti noin viisi vuotta, ennen kuin työ paikallisen väestön keskuudessa alkoi vakiintua.

 

Saaren kookosviljelmillä oli töissä pääsaaren ylänkömaalta tulleita työntekijöitä. Heitä tuli runsaasti uskoon, ja he veivät evankeliumin sanoman myös omille kotiseuduilleen.

 

Ylänkömaalla ruotsalaiset veljekset Ludvig ja Hilding Erickson toimivat yrittäjinä ja lähetteinä. He kutsuivat vuonna 1974 suomalaiset Liisa ja Matti Kumpulaisen auttamaan kasvavaa seurakuntaa Mount Hagenin kaupunkiin.

 

Kaupungista käsin työ ulotettiin Mendin alueelle. Pesun perhe sekä Riitta ja Simo Rautio  tulivat Moreaan.

 

– Ihmiset elivät kivikauden tasolla, Simo Rautio muisteli.

 

– He olivat miltei alastomia. Kaikkialla ihmisiä kuitenkin tuli uskoon ja herätys levisi kulovalkean tavoin.

 

Parhaimmillaan australiansuomalaisilla helluntailaisilla oli saarella yhtaikaa viisi lähettiperhettä. Suomesta saapuneiden lisäksi myös Kanadan suomalaisseurakunnat ovat olleen innolla mukana työssä saarella, joka nopeasti on noussut kivikaudelta nykyaikaan.

 

 

Työn satoa

Association of Local Churches Papua New Guinean (ALC) -kirkkokunnan kansallinen johtaja Iose Iamba kertoi juhlassa, että työn piirissä on nyt 508 paikallista seurakuntaa ja niissä on yhteensä noin 40 000 jäsentä.

 

Juhlaan toi tervehdyksen myös maakunnan kuvernöörin Emil Tamurin edustaja. Hän kiitti pioneerilähettejä sydämellisesti. Samalla hän myös pyysi anteeksi sitä, että saaren tolai-heimolaiset eivät alussa avosylin ottaneet vieraita vastaan.

 

Aivan ensimmäisten lähettien kohtalo oli Papualla aikanaan karu. Vuonna 1875 lähetyssaarnaaja George Brown ja seitsemän fidŽiläistä lähetystyöntekijää surmattiin.

 

Juhlassa paljastettiin myös muistolaatta saarella tehdyn työn kunniaksi.

 

 

Eero Ketola




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja