Seurakunnat Espanjassa toipumassa korona-ajasta - lämpöön lähdetään lomien lisäksi eläkkeelle, etätöihin tai elämänkriisejä selvittelemään 

Espanjan rannikon maisemat kelpaavat kotinurkiksi suomalaisille. Kylmimmilläänkin ilmasto on leuto ja lempeä. Kuva Torreviejasta talvikaudella. (Wikimedia Commons)
Espanjan rannikon maisemat kelpaavat kotinurkiksi suomalaisille. Kylmimmilläänkin ilmasto on leuto ja lempeä. Kuva Torreviejasta talvikaudella. (Wikimedia Commons)

Espanjan rannikolla toimivien suomalaisseurakuntien mukaan suomalainen ihminen tuntuu edelleen olevan avoimempi hengellisille asioille astuessaan kotimaan rajojen ulkopuolelle. 

– Etenkin lomalaiset heittävät lomamoodin päälle, ja siihen kuuluu, että tutustutaan uusiin asioihin herkemmin, pastori Petri Korhonen kertoo. 

– Kynnys tulla kirkkoon ei ole niin korkea, ja kontakteja syntyy kaduilla ja esimerkiksi markkinoilla. 

Tällä hetkellä Lapinlahden helluntaiseurakunnan pastorina toimiva Korhonen työskenteli vaimonsa kanssa vuosien ajan suomalaisseurakunnissa ensin Thaimaassa, nyttemmin Espanjan Torreviejassa. 

 

      "Arastelua tulla yhteen esiintyy yhä."

 

Korona-ajan hiljalleen taittuessa ja syksyn muuttuessa talveksi matkat Suomesta Espanjaan ovat olleet jälleen suosittuja. 

– Kyllä nyt on jonkinlainen ryöpsähdys tapahtunut, Torreviejassa tavanomaisesti osan vuotta viettävä espoolainen Raine Roihuvuo kuvailee. 

– Mennen tullen koneet olivat täynnä. Painetta ja patoumaa päästä ulkomaille on selvästi ollut. 

Espanjan rannikolle suomalaisia houkuttelee ilmasto, joka ei ole koronan johdosta heikentynyt. Myös alueen hyvä rokotuskattavuus vahvistaa turvallisuuden tunnetta, ja reissuun tai omaan Espanjan-kotiin uskalletaan taas lähteä. 

Korona-ajan alkaessa Espanja oli yksi Euroopan pahimpia tautialueita, ja suomalaiset palasivat sankoin joukoin kesken kauden kotimaahan, eivätkä monet päässeet puoleentoista vuoteen edes käymään alueella matkustamisen oltua pitkään mahdotonta. 

 

Rannikolle asettuneiden eläkeläisten ja lyhytaikaisempien lomalaisten lisäksi Espanjaan on yhä voimakkaammin muodostumassa suomalaisten etätyöläisten joukko. 

– Perinteisten lehtimyyjien lisäksi muitakin ammattilaisia on tullut koko ajan enemmän, Fuengirolassa kokoontuvan Aurinkorannikon Turistikirkon pastori Juha Saari kuvailee. 

– Korona-aikana Suomessa opittiin suosimaan etätyötä. Nyt se on huomattu toimivaksi, ja Espanjaan olisi halukkaita tulijoita. 

Etätyöintoa suitsivat jonkin verran verotussäännökset, tosin monelle etenkin perheelliselle suomalaiselle sopiikin hyvin muutaman kuukauden irtiotto vakituista asettumista paremmin. 

Fuengirolassa toimii suomalainen koulu, joka mahdollistaa pitkäaikaisenkin asumisen. Vilkkaimmillaan Fuengirolassa, ”Suomen eteläisimmässä kaupungissa”, asuu tai oleskelee jopa 20 000 suomalaista. 

 

Seurakunnat ovat haastateltavien mukaan kohtuullisesti toipumassa korona-ajan hiljaisuudesta. 

– Viimeiset kaksi vuotta olivat laihoja vuosia. Korona-aikana seurakunnassa kokoonnuttiin 15–20 henkilön voimin, nyt mukana on ollut viitisenkymmentä ihmistä, Torreviejan Kotikirkossa vanhimpana toimiva Raine Roihuvuo kertoo. 

– Täydessä mitassa ei toiminnassa vielä olla, koska myös arastelua tulla yhteen esiintyy yhä. 

Marraskuun alun liikuntapäivässä oli mukana seitsemänkymmentä ihmistä, joukossa myös uusia ihmisiä, joita kirkolla ei ollut ennen nähty. 

– Silloin tällöin mukaan tupsahtaa seurakunnan ulkopuolisia ihmisiä. Torreviejan seurakuntahan ei ole varsinainen turistikirkko, vaan enemmänkin hengellinen koti siellä vakinaisesti asuville uskoville. Evankeliointia ja suomalaisten saavuttamista ei silti ole unohdettu, Roihuvuo kertoo. 

 

Myös pastori Juha Saari toteaa, että suomalaisiin saa etelässä helpommin yhteyden hengellistenkin asioiden merkeissä kuin kotimaassa. 

– Kynnykset ovat matalampia. Kotinurkilla vaikuttavat asenteet ovat täällä poissa. Myös suomalaisuus vetää, ja ihmiset haluavat jutella kaikenlaisista asioista omalla kielellä. 

Tavanomaisesti Aurinkorannikon Turistikirkon jumalanpalveluksessa saattaa olla mukana 150 henkilöä, joista ensikertalaisia kymmenenkin ihmistä. 

Petri Korhosen mukaan suomalaisista etenkin eläkeläisistä näkee, että monilla on jo valmiiksi hengellistä taustaa, joka alkaa resonoida, kun evankeliumi tulee vastaan uudessa ympäristössä. 

– Kyllä evankeliumi puhuttelee. Sen huomaa jatkuvasti.

 

 

Anssi Tiittanen

 

 

 

”Moni tulee tuulettamaan päätä” 

Pastori Petri Korhosen mukaan suomalaisseurakuntien työssä Espanjan rannikolla erottuu ihmisryhmä, joka on lähtenyt etelän lämpöön pakoon jotakin elämän murroskohtaa tai harmia. 

– On tullut ero tai muu kriisi ja lähdetään Espanjaan tuulettamaan päätä ja selkiyttämään ajatuksia. 

Moni saattaa suunnitella pysyvää muuttoa alueelle. Lopulta jäädään vain hetkeksi. 

– Tällaisia kriisissä olevia ihmisiä näkyy selvästi enemmän kuin seurakuntatyössä Suomessa keskimäärin. He tuntuvat olevan ihan työn ydintä siellä. 

Kriiseissä ihmiset ovat avoimia avulle ja lohdulle. 

– Moni etsii apua alkoholista. Näissäkin tilanteissa heitä yritetään kohdata ja auttaa, Korhonen kertoo. (AT)

 




40/201

Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja
Tutkimus: Kutsumustyössä myös haittoja