Seurakunnan kävijämäärä tuplaantui – mitä tekivät seurakuntalaiset?

Suomen Helluntaikirkon maahanmuuttajatyöryhmän puheenjohtaja Timo Kekolahti näytti Visioteltan lauantai-illan tietoiskussa väestökäyrän, joka osoitti, että vuodesta 1990 lähtien alle 15-vuotiaien kantasuomalaisten lukumäärä on nopeasti laskenut ja ulkomaalaissyntyisten määrä vastaavasti kasvanut.

– Kenelle me oikeasti rakennamme tulevaisuuden seurakuntaa? Kekolahti kysyi.

– Meillä on nyt menossa tärkeä kulminaatiohetki, toivottavasti osaamme käyttää sen oikein.

Kekolahden mukaan Yhdysvalloissa on viime vuosina ymmärretty, että etnisten seurakuntien perustamisen sijasta on paljon järkevämpi rakentaa monikulttuurisia seurakuntia.

Helsingin Saalem-seurakunnan pakolaistyöntekijä Tuula Ylönen kertoi kokemuksia turvapaikanhakijoiden kohtaamisesta. Seurakunnassa on ihmisiä 40:stä eri maasta, ja turvapaikanhakijoiden tuloon syksyllä 2015 reagoitiin nopeasti. Maahanmuuttajatyöhön palkattiin kolme työntekijää. Toimintaan mukaan saatiin myös noin 130 vapaaehtoista, joita koulutettiin tehtävään. Toimintamuotoja ovat olleet muun muassa ystäväillat, kielikahviot, lastenhoidon järjestäminen ja erilaiset kesäretket. Seurakuntalaiset ovat kutsuneet turvapaikanhakijoita myös kotiinsa kylään.

– On tärkeä verkostoitua vastaanottokeskuksen ja toisten seurakuntien kanssa, Ylönen sanoi.

Petri Himanen, joka edusti tilaisuudessa pientä Inkeroisten helluntaiseurakuntaa, kertoi kokemuksia siitä, kuinka pienikin seurakunta voi tehdä hyvää yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa.

– Seurakunnassa alkoi tapahtua turvapaikanhakijoiden tulon myötä kaikenlaisia ilmiöitä, ja seurakunnan johto joutui kokoontumaan tavallista tiiviimmin, Himanen kertoi.

– Perusväki joutui myllerryksen keskelle, sillä ihmisten määrä seurakunnassa tuplaantui maahanmuuttajien tulon seurauksena. Oli tärkeä pitää koko seurakunta mukana tällaisessa muutoksessa.

Inkeroisissa otettiin tavaksi ruokailla yhdessä sunnuntaisin, jolloin kohtaaminen on luontevampaa. Lisäksi seurakunnan tilat annettiin maahanmuuttajien käyttöön, ja heitä kutsuttiin koteihin kyläilemään.

– Joskus aktiiveja vapaaehtoisia on täytynyt muistuttaa siitä, että he jättävät viranomaisten hoidettavaksi heille kuuluvat asiat, Himanen kertoi.

Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtaja Jyrki Palmi visioi tilaisuuden lopuksi tulevaisuuden kansainvälistä seurakuntaa.

– Meidän pitää päästä kohti kansainvälistä seurakuntaa, joka on yksi yhteinen seurakunta, Palmi sanoi.

– Jyväskylässä haluamme olla vuonna 2030 kansainvälinen monikulttuurinen seurakunta.

Leevi Launonen