Sahalinin ihme

Kun Japanissa työskennellyt lähetyssaarnaaja Reijo Blommendahl saapui Venäjään kuuluvalle, Tyynellämerellä sijaitsevalle Sahalinin saarelle, hän tajusi nopeasti, että siellä tarvittiin evankeliumin julistamisen lisäksi humanitaarista apua.

Haaste otti miehen valtaansa useiksi vuosiksi. Hän aktivoi lahjoittajia ja toimitti vuosien aikana saarelle elintarvikkeita, vaatteita, rakennusmateriaalia ja autoja.

Tyynen valtameren luoteisrannikolla sijaitseva Sahalin oli pitkään vankilasaari. Ankarien sääolojen riuduttamat vangit taistelivat hengestään, ja myös Kristukseen uskovien marttyyrien veri vuosi Sahalinilla.

Jumalan tuuli puhalsi saaren yli, kun Blommendahl aloitti siellä pioneerityönsä 1990-luvun alussa. Silloin Sahalinilla oli vain yksi pieni helluntaiseurakunta, jossa oli noin 30 jäsentä. Se kokoontui pastori Stepan Savtchikin pienessä, ränsistyneessä talossa. Samoin tiedettiin, että saarella toimi samankokoinen baptistiseurakunta.

Tätä nykyä Sahalinilla on lähes 8 000 helluntaiuskovaa ja lisäksi baptisteja sekä korealaisia karismaattisia kristittyjä.

Uskon läpimurto

Sahalinilla on noin 580 000 asukasta ja saari on yhä lähes luonnontilassa. Kilometrien pituiset hiekkarannat ovat autiot: ei kioskeja, ei hotelleja, ei huviloita. Mutta Sahalin on alkanut rikastua nopeasti, sillä sen maaperästä on löytynyt maakaasua ja rannikolta öljyä.

– Saa nähdä, tuleeko hyvinvoinnista sellainen vaikutus, että uskovien sydämet alkavat loitontua Herrasta, Reijo Blommendahl pohtii.

Sahalin kuuluu kokonaisuudessaan Venäjälle, sillä puna-armeijan sotilaat valloittivat saaren japanilaisilta toisen maailmansodan loppuvaiheissa vuonna 1945. Saarelle asettuivat asumaan entiset rangaistusvangit, ja sinne muutti mantereelta myös muutama uskonsa tähden vainottu kristitty perheineen. Eräs heistä oli Stepan Savtchik vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Nyt jo edesmennyt Savtchik oli Sahalinin herätyksen siemen ja teki useita vuosia yhteistyötä Reijo Blommendahlin kanssa.

Helluntaiseurakuntia syntyi 1990-luvun herätyksen aikana saaren moniin kaupunkeihin. Ne ovat pääasiassa muutaman kymmenen ihmisen yhteisöjä. Herätyksen aika ajoittui historialliseen ajankohtaan: Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991, ja ennennäkemätön vapaus pyyhkäisi koko laajan maan yli.

Suomalaisilla oli merkittävä rooli Sahalinin herätyksessä. Reijo Blommendahlin työn ystävät Suomessa ja Ruotsissa halusivat antaa uhrinsa Sahalinin tukemiseksi. Useat aktioryhmät matkustivat omalla kustannuksellaan saarelle auttamaan lähetystyöntekijää evankeliumin levittämisessä. Suomalaisia rakennusmiehiä oli myös rakentamassa Sahalinin saaren ensimmäistä helluntairukoushuonetta, jossa nykyisin toimii vireä seurakunta.

Seurakunnilla toimintavapaus

Pastori Andre Kovalin seurakunta on Sahalinin pohjoisin helluntaiseurakunta Ohan kaupungissa. Pastori kertoo, että seurakunnassa on noin 50 aktiivista jäsentä.

– Meiltä on muuttanut pois parisataa uskovaista, mutta Herra on antanut meille jatkuvasti niitä, jotka ovat tulleet uskoon ja liittyneet seurakuntaan, hän kertoo.

Sahalinin pääkaupungissa Yuzhno Sahalinskissa toimii useita helluntaiseurakuntia. Joissakin on paljon nuoria aikuisia, toisissa perheitä ja vanhempaa väkeä. Pastori Sergei Ljashokilla  on aivan uusi kirkkorakennus, joka on rakennettu nopeasti kasvavan nuorekkaan seurakunnan tarpeisiin. Ljashok kertoo, että he odottavat ja rukoilevat voimakasta herätystä, jolloin rukoushuone toimisi modernina työkeskuksena. Sahalinin Helluntaiunionin piispan Pjotr Jarmoljukin uusi rukoushuone valmistuu ensi kesään mennessä. Hänen aktiivinen seurakuntansa toimii nykyisin korealaisessa kulttuurikeskuksessa vuokratiloissa.

Venäjän äskettäin laatiman uuden lain odotetaan vaikeuttavan kristillisten vapaiden seurakuntien toimintaa. Lain täytäntöönpano on kuitenkin paljolti paikallisten viranomaisten vastuulla, joten käytäntö näyttää olevan kovin erilainen suuren maan eri osissa. Piispa Jarmoljuk sanoo, että Sahalinilla ei ole vielä havaittavissa minkäänlaisia rajoituksia saarnata evankeliumia. Seurakunnilla on täysi toiminnan vapaus saarella.


Tapani Sopanen