”Ryysisvaihe” takana, nyt tuetaan yksilöiden kasvua
Työssä on
tuntunut edelleen olevan imua, Mikkelin helluntaiseurakunnan maahanmuuttajatyön
koordinaattori Juha Tikkanen kertoo.
Mikkelissä, kuten monilla muillakin paikkakunnilla, aloitettiin
turvapaikanhakijoita tavoittava työ vuosina 2015–2016. Suomeen saapui
lyhyessä ajassa ennätysmäärä pakolaisia pahoista kriisimaista, kuten Irakista ja
Afganistanista.
Uudessa tilanteessa elettiin monin paikoin kädestä suuhun.
Koko ajan opittiin lisää, eikä mitään ollut valmiina. Järjesteltiin
kuljetuksia vastaanottokeskuksesta seurakuntaan, opeteltiin lähestymään ja
kommunikoimaan ilman yhteistä kieltä.
– Ei tämä työ ole ollut kuitenkaan kielestä kiinni. Yhdessä
oleminen ja välittäminen on tärkeintä silloin, kun halutaan saada kontakti
ihmiseen, Tikkanen sanoo.
Huumaava alku
Aivan alkuvaiheen saavuttava työ oli monelle
kantasuomalaiselle vallankumouksellinen kokemus.
– Oli aivan mahtavaa kokea evankeliumin intoa ja nähdä se
nälkä. Ja nähdä sitä, miten Jumalan sana muutti ihmistä, koordinaattori Tarja
Jääskeläinen Hervannan Katukappeli -seurakunnasta Tampereelta kuvailee.
– Monilla oli ensimmäistä kertaa elämässään mahdollisuus
olla julkisesti kiinnostuneita Raamatusta ja kristinuskosta.
Työkenttä on sittemmin muuttunut, mutta työ ei ole
loppunut. Nyt eletään uskoon tulleiden kasvun vaihetta.
– Kyllä ihan uusiakin ihmisiä yhä tulee seurakuntaan. He tulevat
yleensä jo uskossa olevien mukana.
Jääskeläisen perheessä vieraili jouluna muslimitaustainen
pariskunta, joka oli seuraillut uskoon tulleiden ystäviensä elämää pidemmän
aikaa.
– He olivat nähneet, kuinka ystävät olivat saaneet
rukousvastauksia.
Juuri rukousvastausten saaminen on suuri todistus muslimille,
joka tarkkailee kristittyjä. Illan päätteeksi perheen isä halusi antaa
elämänsä Jeesukselle.
Seurakuntien todistuksia ei uskota
Suurin maahanmuuttoaalto on toistaiseksi ohi. Monet viime
vuosien hakijat ovat poistuneet Suomesta vapaaehtoisesti tai palautettuina.
Arkinen työ Suomessa yhä olevien turvapaikanhakijoiden kanssa
on rinnalla kulkemista ja rohkaisemista. Lupaprosessi on useimmiten uuvuttava,
ja monet hakijat masentuvat matkalla.
– Heille on tärkeää, että on joku, joka kysyy, mitä kuuluu.
Joku jolle voi puhua ja jolle voi olla olemassa, Tarja Jääskeläinen kertoo.
Tehtäväkuvaan kuuluu myös turvapaikkaprosessissa auttamista,
minkä Juha Tikkanen kertoo nykyisin olevan haastavaa.
– Migri tai hallinto-oikeus ei usko todistuksia uskoontulosta.
Vaikka hakija kertoisi hyvin henkilökohtaisesti uskostaan ja muutoksestaan, se
kuitataan sanomalla, että kertomus on yleisluontoinen ja ulkokohtainen, eikä
hakija ole kristitty.
– Migrin tekemissä päätöksissä on myös löytynyt paljon ristiriitaisuuksia.
Pöydällä saattaa olla kaksi kielteistä päätöstä, joista toisessa sanotaan
uskovalle seurakuntamme jäsenelle, että Bagdad ei ole turvallinen kaupunki
kristityille, mutta voit palata sinne, koska olet muslimi. Toisessa sanotaan,
että Bagdad on turvallinen kaupunki kristitylle.
Tikkanen katsoo, ettei seurakunnan antamilla lausunnoilla
ja todistuksilla ole niin suurta merkitystä kuin niillä tulisi olla.
Seurakunnan perustehtävä
Sitäkin tapahtuu, että turvapaikanhakijat kohdistavat katkeruutta
ja ärtymystä niihin suomalaisiin, jotka tunnetaan ja jotka edes kuuntelevat.
– Joudumme tekemään selväksi, että emme pysty auttamaan
prosessissa esimerkiksi suhteiden avulla, mikä saattaa olla tavallinen tapa
lähtömaan kulttuurissa, Tarja Jääskeläinen kertoo.
Ylipäätään sitä, mikä seurakunnan rooli on, on jouduttu kertaamaan.
– Perustehtävämme on kertoa Jeesuksesta. Seurakunnan tehtävä
ei ole hakea kenellekään oleskelulupaa, mutta ihmisen arvoa tulee puolustaa.
Seurakunnilla on tässä vaikuttamisen mahdollisuus.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...