Rukoushuoneita ei enää uusita jokamiesluokan työnä

Järvenpään Saalemin uumenissa on vanhaa tilaa remonttia odottamassa. Työnjohtaja Asmo Korhonen ei vielä osaa aikatauluttaa töitä. Yksi haasteista on riittävän suuren talkooporukan löytäminen. Kuva: Anssi Tiittanen
Järvenpään Saalemin uumenissa on vanhaa tilaa remonttia odottamassa. Työnjohtaja Asmo Korhonen ei vielä osaa aikatauluttaa töitä. Yksi haasteista on riittävän suuren talkooporukan löytäminen. Kuva: Anssi Tiittanen
Järvenpään Saalem -seurakunnan rukoushuoneessa näkee elämän ja historian kerrostumia. Pari vuotta sitten valmistuneessa valoisassa ja vaaleassa laajennusosassa voi tuntea tuoreen tilan tuoksun. Kerhotilasta avautuu ovi toiseen maailmaan. Vanhassa, vielä remontoimattomassa kellarissa näkyy kuudella vuosikymmenellä tehtyjä ratkaisuja.

– Tässä oli alun perin hiilikellari, sen jälkeen bändikämppä, työnjohtaja Asmo Korhonen  esittelee yhtä huoneista. Nyt tilassa hurisevat suuret ilmastointikoneet.

Moderni talotekniikka, kuten ilmanvaihto, on ollut monien seurakuntien tavoin myös Järvenpäässä yksi keskeisistä muutoskohteista rukoushuoneita uusittaessa. Muutosten laajuus ja hinta on päässyt monilla paikkakunnilla yllättämään.

– Säädöksissä määritellään tarkasti, kuinka monta kuutiota ilmaa pitää vaihtua missäkin ajassa. Koneiden on oltava riittävän tehokkaita, Korhonen kertoo.

Haasteena työn johto

Arkkitehti Esa Suvannon mukaan 30–60-vuotiaiden rukoushuoneiden uusiminen on nykyisin ammattimiesten hommaa.

– Määräykset kiristyvät koko ajan. Uuden talotekniikan rakentaminen vaatii ammattitaitoa.

Vaikka rukoushuoneita on rakennettu takavuosikymmeninä talkoovoimin, nykyisin yhä harvempi työ on niin sanotusti jokamiesluokan hommaa.

– Suurin haaste talkootyönä tehtävissä projekteissa on työnjohdon järjestäminen. Voi käydä niinkin, että kaikkein innokkaimmat työmiehet saavat eniten vahinkoa aikaiseksi. Into ja taito eivät ole aivan samassa linjassa, Suvanto kuvailee.

Suurin rakennusten ylläpitoon liittyvä ongelma liittyy kuitenkin seurakuntien yleiseen haperoitumiseen: vapaaehtoisia ei ylipäätään ole helppoa löytää.

– Remonteissa näkee lähinnä vanhoja eläkeläisiä.

Esa Suvanto on suunnitellut useita remontti- ja muutosprojekteja rukoushuoneille. Lisäksi hän kiertää lauluyhtyeen kanssa seurakunnissa, ja rakennusten haasteet ovat tulleet tutuiksi.

Esteettömyys päivän sana

Mäntsälän helluntaiseurakunnan uudehko, vuonna 1994 valmistunut rukoushuone sai laajennusta pari vuotta sitten.

– Rakensimme suuremman ruokalan. Ruokajaossa käy jopa viisisataa ihmistä viikoittain, koordinaattori Tapio Rautiainen kertoo. Mäntsälässä remontti pystyttiin tekemään kohtuuhinnalla talkoolaisten ja ammattilaiskontaktien avulla. Talkoisiin liittyvä problematiikka tuli kuitenkin tutuksi: loppuvaiheessa tekijöitä oli enää muutama. Mäntsälässä ajankohtainen teema, esteettömyys, tuli varmistetuksi jo rakennusvaiheessa. Sali ja inva-wc ovat maatason kerroksessa.

Esa Suvannon mukaan esteettömyys on ollut eräs keskeisimmistä muutoskohteista.

– Melkein kaikkialle pitäisi päästä pyörätuolilla.

Myös keittiön nykyaikaistaminen ja kapasiteetin lisääminen on toiveissa monissa rukoushuoneissa. Se vaatii yleensä ensiarviota suurempia investointeja.

– Suurtalouskeittiöissä pitää olla rasvakaivot ja viemärit. Silloin ongelmaksi tulee myös se, ettei rakenteissa ole välttämättä helppoa tehdä uusia putkituksia.

Mäntsälässä keittiö oli alun perin suurtalouskeittiö. Sinne saatiin remontin myötä muutama neliö lisätilaa.

Home ja asbesti pohdituttavat

Esa Suvannon mukaan helluntaiseurakunnat ovat kaiken kaikkiaan kohtuullisessa kunnossa.

– Tilat ovat kovassa käytössä, mutta niistä on myös osattu pitää huolta.

Jopa 20 prosenttia julkisista rakennuksista on homeongelmaisia. Esa Suvanto pitää ilahduttavana, että helluntaiseurakunnat ovat toistaiseksi välttyneet vakavilta homevaurioilta, eikä yhtään rukoushuonetta ole tästä syystä jouduttu sulkemaan.

– Jokaisessa rakennuksessahan on hometta jossain kohdassa. En ole kuitenkaan vielä törmännyt rukoushuoneeseen, jossa olisi todella huono sisäilma.

Uuden haasteen remonttitöille tuo vuodenvaihteessa voimaan astunut asbestilaki.

– Sen mukaan kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa on ennen purkutöihin ryhtymistä tehtävä asbestikartoitus. Rakenteista otetaan näytepalat, jotka analysoidaan alan yrityksessä. Vaikka rakenteissa ei olisikaan asbestia, pelkän kartoituksen hinnaksi voi tulla tuhansia euroja. Oma lukunsa on, jos asbestia löytyy. Purkutyön voi suorittaa vain sertifioitu yritys, ja työ tulee usein kalliiksi.


Anssi Tiittanen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja