Rukoushuoneita ei enää uusita jokamiesluokan työnä
Järvenpään Saalem -seurakunnan rukoushuoneessa näkee elämän ja historian kerrostumia. Pari vuotta sitten valmistuneessa valoisassa ja vaaleassa laajennusosassa voi tuntea tuoreen tilan tuoksun. Kerhotilasta avautuu ovi toiseen maailmaan. Vanhassa, vielä remontoimattomassa kellarissa näkyy kuudella vuosikymmenellä tehtyjä ratkaisuja.
– Tässä oli alun perin hiilikellari, sen jälkeen bändikämppä, työnjohtaja Asmo Korhonen esittelee yhtä huoneista. Nyt tilassa hurisevat suuret ilmastointikoneet.
Moderni talotekniikka, kuten ilmanvaihto, on ollut monien seurakuntien tavoin myös Järvenpäässä yksi keskeisistä muutoskohteista rukoushuoneita uusittaessa. Muutosten laajuus ja hinta on päässyt monilla paikkakunnilla yllättämään.
– Säädöksissä määritellään tarkasti, kuinka monta kuutiota ilmaa pitää vaihtua missäkin ajassa. Koneiden on oltava riittävän tehokkaita, Korhonen kertoo.
Haasteena työn johto
Arkkitehti Esa Suvannon mukaan 30–60-vuotiaiden rukoushuoneiden uusiminen on nykyisin ammattimiesten hommaa.
– Määräykset kiristyvät koko ajan. Uuden talotekniikan rakentaminen vaatii ammattitaitoa.
Vaikka rukoushuoneita on rakennettu takavuosikymmeninä talkoovoimin, nykyisin yhä harvempi työ on niin sanotusti jokamiesluokan hommaa.
– Suurin haaste talkootyönä tehtävissä projekteissa on työnjohdon järjestäminen. Voi käydä niinkin, että kaikkein innokkaimmat työmiehet saavat eniten vahinkoa aikaiseksi. Into ja taito eivät ole aivan samassa linjassa, Suvanto kuvailee.
Suurin rakennusten ylläpitoon liittyvä ongelma liittyy kuitenkin seurakuntien yleiseen haperoitumiseen: vapaaehtoisia ei ylipäätään ole helppoa löytää.
– Remonteissa näkee lähinnä vanhoja eläkeläisiä.
Esa Suvanto on suunnitellut useita remontti- ja muutosprojekteja rukoushuoneille. Lisäksi hän kiertää lauluyhtyeen kanssa seurakunnissa, ja rakennusten haasteet ovat tulleet tutuiksi.
Esteettömyys päivän sana
Mäntsälän helluntaiseurakunnan uudehko, vuonna 1994 valmistunut rukoushuone sai laajennusta pari vuotta sitten.
– Rakensimme suuremman ruokalan. Ruokajaossa käy jopa viisisataa ihmistä viikoittain, koordinaattori Tapio Rautiainen kertoo. Mäntsälässä remontti pystyttiin tekemään kohtuuhinnalla talkoolaisten ja ammattilaiskontaktien avulla. Talkoisiin liittyvä problematiikka tuli kuitenkin tutuksi: loppuvaiheessa tekijöitä oli enää muutama. Mäntsälässä ajankohtainen teema, esteettömyys, tuli varmistetuksi jo rakennusvaiheessa. Sali ja inva-wc ovat maatason kerroksessa.
Esa Suvannon mukaan esteettömyys on ollut eräs keskeisimmistä muutoskohteista.
– Melkein kaikkialle pitäisi päästä pyörätuolilla.
Myös keittiön nykyaikaistaminen ja kapasiteetin lisääminen on toiveissa monissa rukoushuoneissa. Se vaatii yleensä ensiarviota suurempia investointeja.
– Suurtalouskeittiöissä pitää olla rasvakaivot ja viemärit. Silloin ongelmaksi tulee myös se, ettei rakenteissa ole välttämättä helppoa tehdä uusia putkituksia.
Mäntsälässä keittiö oli alun perin suurtalouskeittiö. Sinne saatiin remontin myötä muutama neliö lisätilaa.
Home ja asbesti pohdituttavat
Esa Suvannon mukaan helluntaiseurakunnat ovat kaiken kaikkiaan kohtuullisessa kunnossa.
– Tilat ovat kovassa käytössä, mutta niistä on myös osattu pitää huolta.
Jopa 20 prosenttia julkisista rakennuksista on homeongelmaisia. Esa Suvanto pitää ilahduttavana, että helluntaiseurakunnat ovat toistaiseksi välttyneet vakavilta homevaurioilta, eikä yhtään rukoushuonetta ole tästä syystä jouduttu sulkemaan.
– Jokaisessa rakennuksessahan on hometta jossain kohdassa. En ole kuitenkaan vielä törmännyt rukoushuoneeseen, jossa olisi todella huono sisäilma.
Uuden haasteen remonttitöille tuo vuodenvaihteessa voimaan astunut asbestilaki.
– Sen mukaan kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa on ennen purkutöihin ryhtymistä tehtävä asbestikartoitus. Rakenteista otetaan näytepalat, jotka analysoidaan alan yrityksessä. Vaikka rakenteissa ei olisikaan asbestia, pelkän kartoituksen hinnaksi voi tulla tuhansia euroja. Oma lukunsa on, jos asbestia löytyy. Purkutyön voi suorittaa vain sertifioitu yritys, ja työ tulee usein kalliiksi.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...