Romanikylän uudet tuulet

Tien sekä vesijohto- ja viemärijärjestelmän rakentamisella on ollut oleellinen vaikutus Pasikan romaniyhteisön kehitykseen. Kylänraitti oli aiemmin autoille ajokelvoton ja pehmeni sadesäällä haisevaksi liejuksi. Rakennushankkeisiin sisältyi runsaasti talkootyötä, mikä vahvisti asukkaiden yhteishenkeä ja itsetuntoa.
Tien sekä vesijohto- ja viemärijärjestelmän rakentamisella on ollut oleellinen vaikutus Pasikan romaniyhteisön kehitykseen. Kylänraitti oli aiemmin autoille ajokelvoton ja pehmeni sadesäällä haisevaksi liejuksi. Rakennushankkeisiin sisältyi runsaasti talkootyötä, mikä vahvisti asukkaiden yhteishenkeä ja itsetuntoa.
”Nyt osaan kirjoittaa ja luen Raamattua.” ”Nyt voin saada ajokortin.” ”Olemme puhtaampia kuin aiemmin. Sen myötä itsetuntomme on kasvanut.” ”Nyt voimme mennä kirkkoon pikkukengissä ja siisteissä vaatteissa.”

Muun muassa tällaisia kommentteja nousi esille Ukrainan romanikylissä vuosina 2007–2015 tehdyn kehitysyhteistyöhankkeen loppuarvioinnissa.

Suomen helluntailiikkeen romaniyhdistyksen Elämä ja Valo ry:n ja sen kumppanijärjestön, Transkarpatian Elämä ja Valon (Zakarpatska misia Zhyttya I Svitlo) yhteistyöhankkeen kohteena olivat Ukrainan länsiosassa sijaitsevan Karpaattien läänin romanikylät. Pääkohteena oli Pasikan pikkukaupungin laidalla sijaitseva vajaan tuhannen asukkaan romaniyhteisö, Pasikan taabor.

Ulkoministeriön rahoittaman hankkeen tarkoituksena oli parantaa romanien asemaa, tukea heidän osaamistaan sekä vahvistaa aloitteellisuutta ja itseluottamusta, ja tässä kaikessa hanke on selvästi onnistunut.

Loppuarvioinnin tehnyt Kirkon ulkomaanavun ohjelmapäällikkö Olli Pitkänen pitää hanketta paraatiesimerkkinä siitä, miten pienikin mutta hyvin ja sydämellä tehty työ voi saada paljon aikaan.

– Hankkeen tulokset ja vaikutukset ovat kehitysketjun välttämättömiä alkuaskeleita. Nyt voi odottaa nopeaakin kehitystä, sillä kohdekylissä on olemassa esimerkki siitä, että muutos on mahdollista, syyskuussa kylissä vieraillut Pitkänen toteaa.

Kaivot ja tie muutoksen airueina

Ukrainassa arvioidaan elävän noin 400 000 romania, ja he muodostavat maan köyhimmän väestönosan.

Useimmat romanit ovat työttömiä tai tekevät kausiluontoista työtä. Etenkin aiemmin miehet lähtivät kesäisin ulkomaille töihin, mutta Euroopan huonon taloudellisen tilanteen vuoksi tämäkin toimeentulo on uhattuna. Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välinen sotatila sekä elintarvikkeiden ja energian hinnannousu ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään.

Keskeinen tekijä köyhyyden ja heikon työllistymisen taustalla on romanien alhainen koulutustaso. Lasten osallistuminen peruskoulutukseen on vähäistä ja koko peruskoulun käyminen poikkeuksellista. Romaniväestöstä luku- ja kirjoitustaidottomia on edelleen 70–80 prosenttia. Vanhempien kielteinen asennoituminen koulunkäyntiin on yleistä, samoin lapsiavioliitot: moni tyttö menee naimisiin 12–14-vuotiaana. Kotona asuvia lapsia tarvitaan hankkimaan tuloja perheelle.

Muita ongelmia ovat syrjäytyminen ja syrjintä, romaniasutusten apaattinen ilmapiiri, naisten ja tyttöjen heikko asema yhteisössä sekä alhainen hygieniataso.

Ongelmat muodostavat vyyhdin, joka on tuttu romaniyhteisöissä kautta Itä-Euroopan.

Elämä ja Valo -järjestöjen hankkeessa ongelmakimppuun pyrittiin pureutumaan useasta suunnasta. Romanikylissä kehitettiin lasten kouluvalmiuksia, tehtiin terveystarkastuksia, järjestettiin aikuisten luku- ja kirjoitusopetusta sekä tarjottiin elämäntaitokoulutusta.

Pasikan taaborissa kehitettiin lisäksi vesi- ja viemärisysteemiä, rakennettiin kaivoja ja kunnostettiin tietä. Puhdas vesi on vähentänyt sairauksia, arkinen liikkuminen on helpottunut ja kyläläisten itsearvostus ja yhteishenki noussut, kertoo hankekoordinaattorina toiminut  Veikko Hekkala.

– Iso asia oli se, että rakennushankkeet tehtiin yhdessä kyläläisten kanssa. Se vahvisti yhteishenkeä ja loi pohjaa kestävälle kehitykselle.

Kylänraitin ilmettä on muuttanut myös se, että monet ovat ryhtyneet siistimään ympäristöään. Perinteinen ”jos katto on rikki, mitäpä siitä” -asenne on alkanut väistyä ja taloja on alettu korjata. Ihmiset ovat alkaneet uskoa, että muutos on mahdollista.

Merkittävä alku oli viiden perheen elämän muuttuminen, mikä toimi esimerkkinä koko yhteisölle.

– Esimerkki puhuu eniten. Kun nähdään, että joku toinen onnistuu ja alkaa palvella Herraa ja  hoitaa asioitaan, se herättää myönteistä kateutta: toisetkin alkavat haluta samaa, Veikko Hekkala toteaa.

Vastaavaa kiinnostuksen heräämistä on ollut havaittavissa myös alueen muissa romaniyhteisöissä. Toiveissa onkin, että myönteisten esimerkkien vaikutus leviää myös hankekyliä laajemmalle.

Pasikan taaborissa toimii helluntaiseurakunta, ja vaikka sillä ei ollut kehityshankkeessa virallista roolia, Elämän ja Valon suomalaisaktiivit ovat pyrkineet tukemaan myös sitä. Jumalasuhteen hyvinvointi luo perustan elämän kokonaisvaltaiselle muuttumiselle – myös näissä kylissä.

Esikouluryhmistä menestys

Pääpaino hankkeessa oli lapsissa ja nuorissa. Järjestöt ovat pyrkineet saamaan romanilapsia paikalliseen kouluun, mikä on vaatinut sekä asennekasvatusta vanhempien keskuudessa että lasten kouluvalmiuksien vahvistamista.

Hankkeessa perustettiin esikouluryhmät Pasikan, Holmokin ja Zaritchevon kyliin. Saksalaistaustainen kristillinen Nehemiah-järjestö on tukenut ohjaajien koulutusta, ja viime syksyyn mennessä esikouluissa oli ollut noin 460 romanilasta. Lapsille on opetettu koulunkäynnin perusasioita sekä muun muassa hygieniasta huolehtimista.

Tulokset ovat lupaavia. Tällä hetkellä esimerkiksi Pasikan peruskoulun noin 250 oppilaasta jo lähes puolet on romaneja. Koulun opettajien mukaan myös romanilasten käyttäytyminen on parantunut, he pitävät huolta omista tavaroistaan ja integroituvat paremmin luokkayhteisöön.

Vielä 1990-luvulla romanioppilaita oli Pasikassa vain kourallinen.

Kouluyhteisöön kiinnittymistä on auttanut se, että rehtori on erittäin motivoitunut romanien koulutukseen.

Loppuarvioinnissaan Olli Pitkänen kannusti järjestöjä jatkamaan yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan etenkin esikoulutoiminnan ylläpitämiseksi.

Optimaalista olisi, että romanilasten tueksi pystyttäisiin kehittämään myös iltapäiväkerhotyyppistä toimintaa, jossa lapsilla olisi mahdollisuus läksyjen tekemiseen. Kotona, pienissä asunnoissa ja suuren sisarusparven keskellä, se on mahdotonta. Lisäksi kouluun integroitumista auttaisi, jos perheet saisivat tukea koulutarvikkeiden ja -vaatteiden hankkimiseen.

Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtajan Rainer Lindemanin mukaan erityisesti esikoulutyötä onkin tarkoitus jatkaa. Sama tahtotila on Fida Internationalin Itä-Euroopan romanityöryhmällä.

– Pyrimme hankkimaan Suomesta rahoitusta ja tukemaan jatkossakin muun muassa esikoulujen opettajien palkkaamista, Rainer Lindeman kertoo.

”Erittäin kustannustehokasta”

Yhdeksän toimintavuoden aikana hankkeen vuosibudjetti oli keskimäärin 38 500 euroa. Olli Pitkäsen mukaan työ on ollut erittäin kustannustehokasta, sillä suomalaiset ovat olleet mukana pitkälti pelkillä kulukorvauksilla.

– Hankkeeseen laitetut varat on käytetty erittäin hyvin hyödyksi.

Samalla toimintatapa on antanut hyvän esimerkin ukrainalaiselle kumppanille siitä, että kehitys ei aina vaadi isoja varoja onnistuakseen.

Fidassakin pitkään kehitysyhteistyötehtävissä toiminut Pitkänen pitää hankkeen vahvuutena sitä, että siinä romanit ovat auttaneet romaneja.

– Tässä hankkeessa on ollut erityistä se, että vähemmistöryhmä, jota on aiemmin sorrettu Suomessa, on auttanut heimoveljiään toisessa maassa. Romanit romanien asialla on kova juttu, enkä muista nähneeni vastaavaa aiemmin. Jos hanke olisi ollut meidän valkonaamojen johdossa, en usko, että esimerkin vaikutus olisi niin vahva.

– Tässä mielessä hanke jopa mullisti yhteisöjen elämän, sillä se antoi niille esimerkin siitä, että jos kerran Suomen romanit pystyvät, miksi emme mekin. Itseluottamuksen vahvistuminen toivon mukaan luo myös rohkeutta vaatia Ukrainan kansalaiselle kuuluvia oikeuksia.

Hankkeella on ollut myönteistä vaikutusta myös ukrainalaisen kantaväestön ja viranomaisten asenteisiin. Silti paras hedelmä on se, että yhteisöissä on syntynyt unelmia muuttaa elämää.

– Hanke on vahvistanut uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja antanut motivaation tehdä muutosta omassa yhteisössä. Kun jonkun isä on ilman koulutusta kerännyt metalliromua, niin nyt poika haluaa opiskella tullakseen esimerkiksi asentajaksi, Pitkänen havainnollistaa.

Ahaa-elämyksiä

Myös Suomen Elämä ja Valo -yhdistyksessä ja Fidan Yhdelle vähimmistä -työryhmässä ollaan tyytyväisiä.

– Suurin ongelma Itä-Euroopan romaniyhteisöissä on se, että kommunistihallinto teki ihmisistä passiivisia: ihmiset odottavat, että tulee joku, joka sanoo mitä tehdään. Siksi opetetut ideat eivät ole aina menneet selkäytimeen, vaikka olemme vuosia puhuneet samoista asioista. Onneksi ahaa-elämyksiäkin tapahtuu; se on merkki siitä, että on saatu ideaa istutettua, Rainer Lindeman toteaa.

Lähiviikkojen ilonaiheisiin kuuluu pitkään rakenteilla olleen Pasikan toimintakeskuksen valmistuminen. Muun muassa kerho- ja leirityön mahdollistavien tilojen käyttöönotto juhlallisuudet ovat touko-kesäkuun vaihteessa.


Heikki Salmela



Mikä

Transkarpatian romanikylien yhteisökehityshanke
» Suomen Elämä ja Valo ry ja sen ukrainalainen kumppani, Transkarpatian Elämä ja Valo -järjestö (Zakarpatska misia Zhyttya I Svitlo), toteuttivat vuosina 2007–2015 yhteisökehityshanketta neljässä romanikylässä Transkarpatian läänissä.
» Suomen helluntaiseurakuntien evankeliointi- ja avustustyö Ukrainan romaniyhteisöissä alkoi 1980–1990-lukujen taitteessa. Työn hedelmiin lukeutuu myös kumppanijärjestö Transkarpatian Elämä ja Valo, joka rekisteröityi vuonna 2006. Nykyään järjestön toiminnan piirissä on merkittävä määrä romaneja, ja se tekee yhteistyötä seurakuntien ja viranomaisten kanssa.
» Vaikka ulkoministeriön rahoittama hanke päättyi, suomalais-ukrainalainen yhteistyö Ukrainan romaniväestön hyväksi jatkuu.
» Ukrainan noin 400 000 romanista suurin osa asuu maan länsi- ja lounaisosissa. Talousvaikeuksien kanssa kamppailevan Ukrainan valtion tuki romaniyhteisöille on vähäistä.
» Elämä ja Valo ry teki ulkoministeriön rahoittamaa kehitysyhteistyötä myös Intiassa vuosina 2000–2010. Järjestö tavoittaa romaneita myös Baltiassa ja Etelä-Puolassa.
» Helluntaiseurakunnat ja Fida tekevät romanityötä useissa Itä-Euroopan maissa ”Yhdelle vähimmistä” -nimikkeellä.


18/2016

UutisetEpäonnistunut äiti tarvitsee armoa tuomitsemisen sijaan, tutkija muistuttaa.
PuheenaiheSeurakunnissa pitäisi tiedostaa, että äitiys on yhtä aikaa ihana ja vaikea kokemus.
UutisetVuosi sitten perustetussa Station-seurakunnassa Jokelassa pidettiin toissa viikonloppuna ensimmäinen kastetilaisuus, jossa kastettiin viisi eri-ikäistä uskovaa. Seurakunta oli täynnä, kun paikalla oli...
UutisetKirkkohallituksen tuet evankelis-luterilaisten kirkkojen kunnossapitoon jaettiin tänä vuonna eri tavalla kuin ennen.

Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitus uudistui vuonna 2016. Seurakunt...
UutisetJumalasta puhuminen ei kummastuta muslimitaustaista, mutta Kristuksen ovitustyö on hankalampi pala.
UutisetOulun ja Haukiputaan helluntaiseurakunnat sekä Hyvä Sanoma ry järjestivät Oulun seudulla viisi Suurin ilo -evankelioimistilaisuutta 27.4–1.5. Tilaisuuksissa puhui evankelista Marko Selkomaa. Musiikist...
UutisetKahdeksankymmentä virttä sisältävä Virsikirjan lisävihko sisältää muun muassa laulut Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, Kahden maan kansalainen sekä Maksettu on velkani mun.

– Virsikirjan lisä...
UutisetUhkaavien tilanteiden taustalla on yleensä mielenterveysongelmia.
UutisetKansanedustaja Peter Östman (kd) vaatii, että Suomen ulkoministeriö ja ulkoministeri Timo Soini (ps) arvioivat uudelleen YK:n palestiinalaispakolaisjärjestön UNRWA:n rahoittamisen edellytykset. Östman...
UutisetJari Haukka arvioi viime viikolla kriittisesti edistyksellisinä itseään pitämiä piirejä blogissaan Kotimaa24.fi-palvelussa.

– Varsin usein ”liberaalit” kristityt ja ateistit korostavat oman aat...
UutisetEnemmistö yhdysvaltalaisista pitää esimerkiksi julkisella paikalla evankelioimista uskonnollisena kiihkoiluna.
UutisetÄsken 90 vuotta täyttänyt Englannin kuningatar Elizabeth II sanoo tuoreessa kirjassa, että Kristus on Kuningas, jota hän palvelee.

Kuningatar kiittää ihmisiä esirukouksista ja Jumalaa hänen jär...
UutisetNational Association of Evanglicals (NAE) julkisti viime viikolla tutkimuksen, joka osoittaa, että suurin osa Amerikan pienten evankelisten seurakuntien pastoreista kamppailee taloudellisten ongelmien...
UutisetKristillisen Breakpoint-sivuston kolumnisti John Stonestreet kysyy, miten säilyttää kristillinen maailmankuva nykyajassa.

”Tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka aistivat, että asiat ovat muuttuneet...
KolumniMitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan äitiäni. Arvostan häntä ihmisenä ja Jumalan palvelijana mutta ennen kaikkea kasvattajana. Ajattelen aidosti, etten olisi voinut saada parempaa äitiä.
...
MielipideRistin Voitto tuotti minulle pahan mielen kirjoituksillaan alkoholista (RV 15). Vuosien saatossa tässä asiassa on tapahtunut valitettavasti kristittyjenkin keskellä kehitystä väärään suuntaan. S...
MielipideSuomeen on saapunut tuhansia pakolaisia eri puolilta maailmaa. Televisio, radio ja lehdistö ovat tuoneet riittävän selvästi kansalaisten tietoisuuteen, että maahanmuuttajien joukossa on todellisia avu...
MielipideOlen iloinen siitä, että Hyvä Sanoma ry järjestää evankelistojen koulutusta. Evankelistat on mainittu Ef. 4:11:ssä rinnan apostolien, profeettojen, paimenten ja opettajien kanssa. Kaikki ovat Kristuks...
MielipideKiitän teologikollegoitani vastineesta koskien minusta tehtyä haastattelujuttua Ristin Voitto -lehdessä (RV 16). Naisteologia ei ollut haastattelun varsinainen fokus, eikä jutussa ollut näkemyksiäni m...
ArtikkelitParantumisten ja muiden ihmeiden tavoin kielillä puhuminen voi olla merkki uskosta osattomalle. Mutta oletko rukoillut, että osaisit myös selittää puhumasi sanoman?
UutisetYksi suurimmista esteistä todelliselle seurakunnan kasvulle on huomion kiinnittäminen pelkkään jäsenmäärään. Surukseni olen nähnyt Suomessa sellaisia seurakuntia, jotka pitävät jäsenmäärää seurakunnan...
MuutPirjo ja Kalevi Marin täyttivät huhtikuun lopulla yhteensä 150 vuotta. Noista vuosista he ovat yhteensä olleet 25 vuotta eläkkeellä.

– Mielenkiintoista on se, että eläkepäivät ovat täyttyneet h...
MuutValta kotonamme on vaihtunut. Demokratia on muisto vain, ja elämme nyt diktatuurin ajassa.

Meille vajaat viisi kuukautta sitten muuttanut pieni yksinvaltias määrää suvereenisti tahdin ja odotta...
UutisetKoulutus mahdollistaa kunnon työn saamisen ja avaa tien Raamatun aarteiden äärelle. Suomalaiset ovat istuttaneet Länsi-Ukrainan romanikyliin muutoksen siemeniä.
MuutTeini-iässä syttynyt into evankeliumin työlle on säilynyt tuoreena. Boliviaan Huotari ja hänen perheensä lähetettiin ”patalapuilla”.
UutisetHämeenlinnan naiset ovat hankkineet jo kaksitoista kaivoa intialaisiin kyliin.
PikavisiittiJyrki Liukkonen on kuopiolainen muusikko ja nuorisopastori, joka on näyttänyt aina samalta. Liukkonen on myös äitienpäivää odotteleva aviomies ja seitsemän lapsen isä.

En koskaan unohda hetkeä,...
MuutNangula Kathindi on Namibian puolustusvoimien johtava kappalainen ja maan ensimmäinen anglikaaninen naispastori (Maailman Kuvalehti 4/16).

Namibialaisia osallistuu YK:n rauhanturvaoperaatioihin...
MuutPresidentti Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen virkakautensa 1.3.1956. Samana päivänä alkoi myös 20 päivää kestänyt yleislakko, ja koko Suomi lamaantui.
PuheenaiheErossa olo ei ole etäännyttänyt äitiä ja tytärtä toisistaan.
Miten onHelluntailiikkeen Syyspäivät päätti viime lokakuussa jatkaa työntekijöiden valtakirjan valmistelua. Pastori Usko Katon johdolla toiminut laajapohjainen toimikunta on työstänyt valtakirjan yksityiskoht...
PääkirjoitusÄitienpäivä on vuosittain vietettävä juhlapäivä, jolloin liput nousevat salkoihin Suomessa ja tasavallan presidentti jakaa kunniamerkkejä ansioituneille äideille. Juhlalla on maassamme pitkät perintee...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan