Raamatusta suuntaa hyvään elämään

Markku Ojanen näkee johdatusta siinä, että aikanaan päätyi tutkimaan juuri onnellisuutta. Kuva: Seppo Haavisto
Markku Ojanen näkee johdatusta siinä, että aikanaan päätyi tutkimaan juuri onnellisuutta. Kuva: Seppo Haavisto

Jumalan silmissä olemme arvokkaita – ja tämä vapauttaa meidät minuuden taakasta. 

 

Mistä onni löytyy? Miten saavuttaa elämään ilo ja rauha? Nämä kysymykset ovat askarruttaneet ihmisiä halki vuosisatojen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tätä aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta ja mediasisältöä on tuotettu ennen näkemättömät määrät. Self help -oppaat lupaavat onnea ja menestystä, rikkautta ja rakkautta mikä milläkin keinolla. 

 

Onnellisuusprofessori, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen suhtautuu ilmiöön varauksellisesti. 

 

– Näissä luvataan liikaa ja tehdään asia helpoksi, vaikka elämä ei koskaan ole helppoa. 

 

Pikaratkaisut harvoin tuovat pysyvää ja kestävää apua elämän monimutkaisiin ongelmiin.

– Jokainen järkevä ihminen tietää, että elämä on jatkuvaa opiskelua. 

 

Käsitykset onnellisuuden olemuksesta ja sen saavuttamisesta ovat vaihdelleet historian saatossa, Markku Ojanen toteaa. Kristinusko oli tässä pitkään merkittävä tekijä: katsottiin, että maallista onnea voitiin saavuttaa vain elämällä uskonnollista, moraalista elämää. Lopullinen onni oli kuitenkin vasta taivaassa.

 

– Nykyaikaa kuvastaa ajatus, että on pääasia, kun ihminen tuntee itsensä onnelliseksi. Syyt tai keinot ovat epäoleellisia. 

 

Joskus elämänohjeet kääntyvät itseään vastaan ja aiheuttavat lisää kuormitusta arkeen. Ojanen nostaa esimerkiksi ajatuksen – tai vaatimuksen – siitä, että yksilön olisi välttämättä toteutettava itseään saavuttaakseen onnen tai elääkseen merkityksellistä elämää.

 

– Sellainen, että jopa menestyksen ja hyvien suoritusten yhteydessä kyselee, onko tämä oikeaa itsensä toteuttamista, voi olla aika rankkaa, Ojanen sanoo. 

 

– Kovin usein me ahdistamme itseämme aika mahdottomillakin kysymyksillä: Saanko varmasti saman kuin muut? Voinko tulla siksi, joksi minun pitäisi tulla? 

 

– Tutkijatkin puhuvat vertailun piinasta ja pitävät sitä merkittävänä nykyajan ongelmana.

– On alettu käyttää ilmaisua ”minuuden taakka”, joka ilmenee juuri oman arvon kyselynä. 

 

 

Nykyaikana kelpaavuuden vaatimus korostuu. Se koskee niin taitoja, kehoa kuin persoonallisuuttakin. 

 

– Arvottomuuden tunne johtaa helposti psyykkisiin ongelmiin. 

Ojanen toteaa monen saaneen helpotusta siitä, että kristinusko opettaa jokaisen ihmisen olevan arvokas Jumalan silmissä. 

 

– On hyvä muistaa, että Jeesuksen opetuslapset eivät olleet arvostettuja kirjanoppineita vaan väheksyttyjä kalastajia. 

– Jeesuksen rakkauden ja vapauden evankeliumi oli ihmisarvon ja hyvinvoinnin kannalta vallankumouksellista julistusta. Sen perinnöstä saamme nauttia myös täällä Suomessa. 

 

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos haluaisi olla nykyistä onnellisempi? Markku Ojanen vastaa kysymykseen tuoreessa kirjassaan Hyvän elämän rakennuspuut.


Pitää unohtaa oma onnellisuutensa ja tehdä asioita, jotka ovat itsessään arvokkaita ja joista on varmasti iloa sekä lähellä että kaukana oleville ihmisille. Me tarvitsemme ystävällisyyttä, anteliaisuutta, kiitollisuutta, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. 


Tee jotakin tällaista, niin voit kunnioittaa itseäsi. Se on tärkeämpää kuin onnellisuus. 

 

Hyvä kasvaa hitaasti – joskus siellä, mistä sitä vähiten osaa etsiä. Markku Ojanen aloitteli väitöskirjaansa 1970-luvun taitteessa. Tutkimustaan varten hän haastatteli psykiatristen sairaaloiden (ent. mielisairaaloiden) potilaita ja kysyi näiden tyytyväisyyttä elämään. Vastaukset saivat tutkijan hämmästymään.  

 

– Se yllätti, miten paljon myönteisiä valmiuksia näiltä pitkään sairaalassa olleilta löytyi. 

Monet heistä olivat olleet sairaalassa jo kymmeniä vuosia. 

 

– Heillä oli sitä sitkeyttä ja sisua, jota me suomalaiset arvostamme.

Ojasen väitöskirjatutkimusta voi kutsua uraauurtavaksi. Sotien jälkeisessä Suomessa terveydenhuolto oli pitkälti oirekeskeistä eikä esimerkiksi psykiatristen potilaiden henkisiä vahvuustekijöitä pidetty tärkeinä.

 

Näiden kohtaamisten innoittamana Ojanen hakeutui myöhemmin Sopimusvuori ry:n toimintaan. Sen tarkoituksena oli saattaa sairaalassa pitkään olleita psykiatrisia potilaita avohoitoon ja itsenäiseen asumiseen. Toimintamalli oli uusi ja herätti kansainvälistä huomiota. Vierailijaryhmiä saapui esimerkiksi Ruotsista ja muista Pohjoismaista.   

 

Resilienssi. Se kuvaa kykyä palautua vastoinkäymisistä, ristiriidoista, epäonnistumisista ja menetyksistä. Resilienssiin Ojanen on perehtynyt paitsi työnsä myös omakohtaisten kokemusten kautta.

 

– Minua pyydettiin tutkimaan sotaorpoja, koska tiedettiin, että olen itsekin sotaorpo. 

– Kyllä sitä resilienssiä löytyi yllättävän paljon myös tästä ryhmästä. 

 

Omaa isäänsä Markku Ojanen ei koskaan ehtinyt tavata. Tämä kuoli rintamalla kesäkuussa 1944, kuukautta ennen poikansa syntymää. 

 

– Olin sotaorpo ja koulukiusattu. Kaikki tämä jättää jotain jälkiä. 

– Kaikki saamme elämän aikana haavoja eri vaiheissa, ja suurin osa niistä onneksi arpeutuu. Onneksi nuo arvet voivat parhaimmillaan kääntyä vahvuudeksi. Syntyy ymmärrys, että kaikilla on omat haavansa ja arpensa. 

 

Mikä sitten käytännön tasolla olisi avuksi vastoinkäymisten kohdatessa? Markku Ojanen havainnollistaa kirjassaan erilaisia tapoja suhtautua vaikeuksiin.

 

Pahimmillaan kyseessä on umpikujan kokemus, jossa periksi antaminen houkuttelee eikä kenenkään tarjoamasta avusta uskota olevan hyötyä. Vaikka ei kokisi joutuneensa umpikujaan, koetut vaikeudet voivat silti tuottaa varautuneisuutta ja pessimismiä tulevaisuuden suhteen. 

 

Neutraali tapa suhtautua asioihin on mielentyyneys. Asiat otetaan sellaisina kuin ne ovat: ”Pitkässä juoksussa kaikki on samanarvoista.” Moni pärjää tämän asenteen avulla. 

 

Positiivinen reaktio puolestaan on turvan etsiminen, hakeutuminen toisten luo. Vielä hedelmällisempää on se, että kohtaa asiat eikä yritä paeta niitä. 

Kaikkein parasta on, jos pystyy näkemään toisen ihmisen aidosti lähimmäisenä ja luottamaan tähän – auttaminen on vastavuoroista ja kunnioitus molemminpuolista. 

 

Selviytymiskyvystä ja sisäisistä vahvuuksista puhuessaan Ojanen nostaa esiin erityisesti kolme tärkeää tekijää: uskon, toivon ja rakkauden.

– Ne ovat kristinuskon mukaan hyvän elämän kulmakiviä. 



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja
Tutkimus: Kutsumustyössä myös haittoja