Puhallinmusiikin juhlaa Kuopiossa

Pitkään hiljaiseloa koke­nut helluntailiikkeen soittokuntamusiikki ha­kee uutta nousua. Kuopion hel­luntaiseurakunnan Eelim-temp­peliin kokoontui 21.–22. huhti­kuuta eri puolilta Suomea lähes 60 puhaltajaa harjoittelemaan ja esiintymään yhdessä. Edellises­tä vastaavasta valtakunnallises­ta tapahtumasta oli ehtinyt vie­rähtää jo 21 vuotta.

Viikonloppu alkoi lauantaina tiiviillä harjoittelupäivällä, jon­ka aikana kappaleita treenattiin kuntoon kapellimestari Tapa­ni Sopasen johdolla. Sunnun­taiaamun musiikkijumalanpalveluksessa seurakuntaväelle tar­jottiin harvinaista herkkua, kun koko esiintymislavan täyttänyt ja tyylikkäästi pukeutunut soit­tokunta kajautti tuttuja säveliä ilmoille. Tilaisuuden juonsi pa­sunisti Tero Haapala Helsingin Saalem Brassista.

Jumalanpalveluksessa kuul­tiin puhallinorkesterin monipuo­lista ohjelmistoa, ja myös yleisö sai laulaa soittokunnan säestyk­sellä.

Musiikillisia muistoja vuosien takaa

Sunnuntain musiikkitilaisuu­teen liittyi myös historian havi­naa. Seurakunnan johtaja Hei­mo Enbuska nosti juhlassa esil­le kuopiolaisen legendaarisen muusikon ja 1930-luvulla us­koon tulleen soittokunnanjohta­jan Vilho Sikstus Heikkisen ve­topasuunan.

– Näillä vanhoilla soittimilla on meille oma erityinen tarinan­sa kerrottavana, Enbuska totesi.

– Monien instrumentti on tosin saattanut ajan saatossa myös kol­hiintua ja kokea kovia, ehkä jou­tua väillä hyllyllekin, hän jatkoi.

”Pasuuna Heikkisen” vuonna 1964 tapahtuneen kuoleman jäl­keen musiikinopettaja ja kapellimestari Pekka Ulmanen johti pitkään Kuopion soittokuntaa ja myös yhteisiä puhallinkokoon­panoja helluntailiikkeen Juhan­nuskonferensseissa.

Musiikkijuhlassa soittokun­nan solistina lauloi Vilho Heik­kisen lapsenlapsi, kuopiolainen Tapio Heikkinen.

Soittokunnat tärkeä osa helluntailiikkeen musiikkia

Soittokunnat olivat keskei­nen osa helluntailiikkeen mu­siikkikulttuuria erityisesti 1960–1980-luvuilla. Puhallin­musiikkia kuultiin silloin sään­nöllisesti niin seurakunnissa kuin Juhannuskonferenssissa­kin. Vahvoja soittokuntia toimi myös joillakin pienillä paikkakunnilla.

Viime vuosina helluntailiik­keen soittokuntaperinnettä ovat ylläpitäneet erityisesti Hel­singin Saalem Brass ja vuonna 1957 toimintansa aloittanut Lah­den Waski-Weljet. Kuopiossa­kin nämä kaksi ryhmää toimivat suurorkesterin runkona.

Kuopion viikonloppuun tuli soittajia kaikkiaan neljältätois­ta paikkakunnalta. Edustettui­na olivat Helsinki, Lahti, Hei­nola, Kouvola, Imatra, Varka­us, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Keuruu, Kiuruvesi, Kokkola, Käl­viä ja Turku.

– Monissa seurakunnissa mu­siikkitoiminta on nykyisin var­sin yksipuolista, Tero Haapala huomautti soittajien illanvietos­sa lauantaina.

– Kun hyviä musiikkivoimia on kuitenkin olemassa, mik­si niitä ei voisi käyttää nykyistä enemmän?

Kiuruveden soittajia edus­taneen Hannu Halosen mu­kaan tällaiset yhteiset tapahtu­mat voivat parhaimmillaan kir­kastaa soittokuntien hengellistä työnäkyä.

– Tämä ei ole vain harrastuk­sen tai musiikkikulttuurin ylläpi­toa, vaan sanoman julistamista, Hannu Halonen muistutti.

Jatkossa kokoontumisia vuosittain

Valtakunnallisia soittokuntapäi­vä alettiin järjestää Pekka Ulma­sen aloitteesta 1970-luvulla. Pit­kän tauon jälkeen niitä on nyt tarkoitus ryhtyä pitämään sään­nöllisesti.

– Aiomme kokoontua jatkos­sa vuosittain valtakunnallisil­le soittokuntapäiville. Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä erityi­sesti niille soittajille, jotka toimi­vat lähes yksin pienillä paikka­kunnilla, Tapani Sopanen huo­mautti.

Seuraavat valtakunnalliset soittokuntapäivät järjestetään Turussa 30.–31.3.2019.

Leevi Launonen