Poliisihallitus: Yhdistysseurakuntien kolehdinkeruu luvanvaraiseksi

Poliisihallituksen uuden laintulkinnan mukaan yhdistysmuotoisten seurakuntien jo lähes satavuotinen kolehdinkeruukäytäntö on lain vastainen. Seinäjoen helluntaiseurakunta on yksi niistä yhteisöistä, joita lupaviranomaiset ovat informoineet uudesta tulkinnasta. Kuva: Taina Renkola
Poliisihallituksen uuden laintulkinnan mukaan yhdistysmuotoisten seurakuntien jo lähes satavuotinen kolehdinkeruukäytäntö on lain vastainen. Seinäjoen helluntaiseurakunta on yksi niistä yhteisöistä, joita lupaviranomaiset ovat informoineet uudesta tulkinnasta. Kuva: Taina Renkola
Seinäjoen helluntaiseurakunta haki viime kesänä uutta valtakunnallista rahankeräyslupaa radio- ja Youtube-ohjelmiensa tukemiseksi. Lupaprosessin yhteydessä valtakunnalliset keräysluvat myöntävä poliisihallituksen arpajaishallintoyksikkö pyysi selvitystä seurakunnan kaikista tuloista. Tiedot saatuaan asiaa hoitava viranomainen totesi, että seurakunnan omissa tilaisuuksissaan harjoittama kolehdinkanto ei ole lain mukaista, koska yhteisö on järjestäytynyt aatteelliseksi yhdistykseksi.

Lakiasiantuntijaa konsultoituaan seurakunta päätti vetää lupahakemuksensa pois. Tämän seurauksena myös kolehdinkantoon liittynyt keskustelu raukesi.

– Viimeisessä viestissään asiaa hoitanut virkamies antoi ymmärtää, että tapaus on loppuun käsitelty mutta että laittakaa asiat kuntoon, seurakunnan johtava pastori Markku Tuppurainen kertoo.

– Meille kolehdinkannon luvanvaraisuus oli aivan uusi, yllättävä tieto.

Vapaa keräysoikeus pitkä perinne

Uusi poliisihallituksen esille nostama laintulkinta onkin.

Rahankeräyslaki sallii ilman lupaa tapahtuvan rahan keräämisen ”yleisissä kokouksissa”, ja perinteisesti yhdistyksinä toimivien uskonnollisten yhteisöjen jumalanpalvelukset on katsottu tähän tilaisuuskategoriaan kuuluvaksi. Nyt poliisihallitus on kuitenkin alkanut tulkita lakia niin, että jumalanpalvelukset ja seurakuntien muut avoimet tilaisuudet ovat ”yleisötilaisuuksia”, joissa vapaata rahankeräysoikeutta ei ole.

Tulkintamuutos ei koske rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia ja niiden seurakuntia, vaan ne saavat edelleen kerätä kolehteja vapaasti.

– Yhdistysseurakuntien jumalanpalvelusten pitäminen yleisinä kokouksina on todella pitkä perinne, ja tulkinnan yhtäkkinen muuttaminen on erikoista. Erikoista on myös se, että poliisihallitus kiristää vanhan lain tulkintaa samaan aikaan, kun lainsäätäjä on pyrkinyt vapauttamaan rahankeräyslainsäädäntöä, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen toteaa.

Arpajaishallintoyksikön muuttuneesta tulkintalinjasta tihkui tietoja jo muutama vuosi sitten, mutta nyt yksikkö on alkanut pitää asiaa aktiivisemmin esillä. Seinäjoen lisäksi samansisältöisen ohjeistuksen on saanut muun muassa Helsingin Saalem-seurakunta, kun se taannoin niin ikään haki valtakunnallista rahankeräyslupaa. Asiasta on alettu tiedottaa  myös poliisin verkkosivuilla.

Lisäksi ainakin muutamille yhdistyksinä toimiville helluntaiseurakunnille on tehty selvityspyyntöjä niiden kotisivuilla olevista rahankeräys- ja tilitiedoista sekä siitä, onko seurakunnalla asianmukaiset keräysluvat.

Yhdistyksiksi järjestäytyneiden helluntaiseurakuntien lisäksi muuttunut laintulkinta koskee muun muassa monia baptistisia ja uuskarismaattisia seurakuntia, jumalanpalvelustoimintaa järjestäviä säätiöitä sekä luterilaisia herätysliikejärjestöjä. Se, onko poliisihallitus tulkinnassaan oikeassa, on viime kädessä oikeusistuinten ratkaistava asia. Toistaiseksi lupaviranomainen ei tiettävästi ole vienyt asiaa eteenpäin tekemällä yhdestäkään tapauksesta tutkintapyyntöä poliisille.

Luparuljanssi ei houkuttele

Uusi laintulkinta jättää yhdistyksinä toimiville seurakunnille kaksi tapaa kolehdinkanto-oikeuden järjestämiseen: rahankeräysluvan hankkimisen ja uskonnolliseksi yhdyskunnaksi järjestäytymisen. Seinäjoella on kallistuttu jälkimmäisen kannalle.

– Aiomme järjestäytyä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Olemme kartoittaneet eri vaihtoehtoja, ja tällä hetkellä järkevimmältä näyttää liittyminen Helluntaikirkon jäsenseurakunnaksi. Siihen asti aiomme kuitenkin kerätä kolehteja normaalisti, Markku Tuppurainen kertoo.

Lupavaihtoehdon houkuttelevuutta vähentää se, että lupa pitää uusia säännöllisesti ja että luvan hakeminen ja jälkikäteen tapahtuva keräystuottojen raportointi teettävät runsaasti työtä. Lisäksi lupa on aina harkinnanvarainen. Paikallisesti toimiville yhteisöille keräysluvat myöntää paikallinen poliisi.

– Vakiintuneesti toimivien seurakuntien statuksen ei pitäisi perustua paikallispoliisin kulloiseenkin harkintaan, Esko Matikainen huomauttaa.

Oma avoin kysymyksensä on myös se, millaiseen toimintaan luvan voi saada. Lain mukaan rahankeräyslupia voidaan myöntää vain yleishyödylliseksi katsottuihin tarkoituksiin. Sinänsä toiminnan uskonnollisuus ei ole este luvan saamiselle, mutta toistaiseksi on epäselvää, mitä kaikkea yleishyödyllinen uskonnollisen toiminta voi olla: mahtuvatko sen piiriin esimerkiksi seurakuntien kiinteistöjen ylläpito ja henkilökunnan palkkaaminen.

Tiedote seurakuntiin

Esko Matikainen korostaa sitä, että asiassa ei eletä akuutin kriisin keskellä. Helluntaikirkko on kuitenkin lähettänyt asiasta tiedotteen kaikkiin helluntaiseurakuntiin ja asia on esillä tällä viikolla järjestettävillä liikkeen Syyspäivillä.

Samalla Helluntaikirkko pyrkii lobbaamaan sisäministeriössä valmisteltua rahankeräyslain uudistamista.

– Olemme vetoamassa sisäministeriöön sekä eri puolueiden kansanedustajiin. Toivomme lakimuutoksen kiirehtimistä sekä sitä, että laki muuttuisi avoimemmaksi niin, ettei yhdistysseurakuntien uskonnonharjoitus jäisi vain paikallispoliisien harkintaan, Esko Matikainen toteaa.


Heikki Salmela


51���52/2019

”Tul ny sääki kirkkoo!” – Porin helluntaiseurakunnassa tavataan kuukausittain uusia ihmisiä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja