– Aloimme järjestää kerran kuukaudessa Mega-iltoja, joihin varkeilla oli matalampi kynnys tulla mukaan. Samalla viikoittaisia nuorteniltoja jatkettiin normaaliin tapaan, Lappeenrannan helluntaiseurakunnan nuorisopastori Leif Åkerlund kuvaa.
Sitten tuli korona, ja seurakuntatyökin joutui poikkeustilaan.
– Pelkäsin, että rajoitusten myötä nuoret tipahtavat seurakuntayhteydestä. Nuorelle ei välttämättä ole helppoa rukoilla itsekseen tai vahvistua uskossa, jos ei näe kavereita ja saa tukea.
Tietysti seurakunnan tilaisuuksia, myös nuorteniltoja, striimattiin. Nuorille yritettiin järjestää myös rukousryhmiä pikaviestintäsovellus Zoomin kautta.
– Sillä ei ollut menestystä. Nuorille on tärkeää tavata toisiaan, Åkerlund huomasi.
Tilanne vaikutti haasteelliselta, kunnes tapahtui jotain.
– Viime syksynä uusia nuoria vain tulla tupsahti jostakin mukaan. Muutama heistä tuli peräjälkeen uskoon ja kasteelle. Sitten he alkoivat pyytää omia kavereitaan seurakuntaan. Sama toistui tänä syksynä.
Vuoden sisällä jo yhdeksän nuorta on kastettu seurakunnassa ja lisäksi muutama nuori Fifteen-leirillä.
– Parasta on, että nuoret itse toimivat palavina evankeliumin eteenpäin viejinä. He käyvät pyytämässä koripallokentiltä ja skeittipaikoilta muita nuoria nuorteniltoihin, tutustumaan meihin ja Jumalaan.
Åkerlund korostaa, että kaikki on Jumalan tekoa, hän itse on vain ”kattellut hämmästellen vierestä”.
– On tärkeää mahdollistaa nuorille oma paikka ja osoittaa hyväksyntää, Jumala vaikuttaa loput.
Seuraava askel on nuorten opetuslapseuttaminen. Tulee tunnistaa kunkin armoitukset, asettaa heitä oikeille paikoille sekä opettaa oman esimerkin, Sanan ja vastuun antamisen kautta.
– Meikäläisen hommaa on koutsata heitä niin, että he nousevat Jeesuksen edustusjoukkueeseen ja saavat olla mahdollisimman hyvin käytössä elämän pelikentällä, Åkerlund kiteyttää.
Anniina Jakonen