”Enää en pelkää, mutten halua provosoidakaan”

Pianovirtuoosin pitkä matka

Musiikkityylien raja-aitoja murtanut Hillel Tokazier liikkuu sulavasti myös juutalaisen ja kristillisen yhteisön välillä. - Helsingin juutalaisen seurakunnan lisäksi minulle tärkeä on Tuomiokirkossa kokoontuva artistien rukouspiiri. Kuva: Philippe Queissaz
Musiikkityylien raja-aitoja murtanut Hillel Tokazier liikkuu sulavasti myös juutalaisen ja kristillisen yhteisön välillä. - Helsingin juutalaisen seurakunnan lisäksi minulle tärkeä on Tuomiokirkossa kokoontuva artistien rukouspiiri. Kuva: Philippe Queissaz
Minulle mu­siikki ei ole elämä, vaan elämästäni on tullut mu­siikkia. Se on kutsumus ja Juma­lan lahja, jota minun pitää vaalia harjoittelemalla. Johann Sebasti­an Bachia lainatakseni: soitan ih­misille virkistykseksi ja Jumalalle kunniaksi.”

 

Näin suhdettaan musiikkiin luonnehtii suomenjuutalainen pianisti ja säveltäjä Hillel Tokazier. ”Iloiseksi pianomiehek­si” kutsuttu Tokazier muistetaan 1970–80-lukujen tv-ohjelmien lennokassormisena virtuoosina, jolta luontuivat niin hengästyttä­vän nopeat pianosoolot kuin hai­keat iskelmäsäveletkin.

 

Tokazierin etunimi on hepreaa ja merkitsee ylistämistä ja kiitolli­suuden osoittamista laulun ja mu­siikin keinoin. Juuri sitä hän halu­aa tehdä.

 

Tänä vuonna 72 vuotta täyttävä muusikko on taiteilija isolla T:llä.

 

Vaikka Tokazier esiintyessään soittaa yhä esimerkiksi laulelmia, romanttisia musikaalisävelmiä ja pop-kappaleita, levytyksissään hän on jo pitkään keskittynyt juu­talaismusiikkiin ja gospeliin. Ke­sällä ilmestyi uusintapainos ko­koelmalevystä Psalmeja ja muita melodioita (Aikamedia), ja parhail­laan on tekeillä kolmas gospelle­vy. Siinä Tokazier tulkitsee pianol­laan luterilaisen virsikirjan aartei­ta ja muutamia negrospirituaaleja.

 

– Raamattupiirissä, johon olen osallistunut, lauletaan yleensä vir­siä, ja se maailma kiinnosti. Kun vuonna 2015 olin tehnyt Juutalai­nen maisemani -levyn, mielessäni alkoi kyteä ajatus, saisinko virsistä irti jotakin, Tokazier kertoo.

 

Viimeistelyvaiheessa on myös omaelämäkerta. Siinä pianotaitei­lija kuvaa lapsuuttaan ja kasvutari­naansa muusikkona, mutta myös viime vuosikymmeninä kulke­maansa hengellistä polkua.

 

 

Messiaanisuus tuli elämään

Hillel Tokazier on kolmannen pol­ven suomenjuutalainen. Hänen Valko-Venäjällä syntynyt isoisän­sä muutti Suomeen tsaarin armei­jan sotilaana. Tokazier muistaa, kuinka hän lapsena istui isoisän vieressä Helsingin synagogassa ja imi itseensä tämän vahvaa uskoa Jumalaan.

 

1980-luvun puolivälissä lahja­kas pianisti oli noussut musiikilli­sen uransa huipulle. Töitä oli niin paljon kuin ehti tehdä, mutta vä­rivalojen takana yksityiselämä oli ajautunut kriiseihin.

 

Soittohommissa Tokazier oli tutustunut suomalaisiin gospel­muusikoihin, kuten Jouko Kan­tolaan ja Jukka Leppilampeen. Eräänä päivänä hän löysi itsen­sä lukemasta Uutta testamenttia, ensimmäistä kertaa tosissaan. Jeesus ja hänen varhaiset seuraa­jansa olivat alkaneet kiinnostaa – olivathan hekin juutalaisia.

 

Vähä vähältä Tokazierin perin­teinen juutalainen usko täydentyi ajatuksella Yeshuasta profeetto­jen ennustamana Messiaana.

 

Muusikko kävi Yhdysvalloissa ja Israelissa tutustumassa niiden messiaanisiin juutalaisiin seura­kuntiin. Kadonnut mielenrauha palasi.

 

– Myös juutalaisuudessa Ju­malan armo on tärkeä asia, vaik­ka ortodoksijuutalaisuudessa täh­dennetäänkin enemmän uskoa hyvien tekojen kautta. Olin usein liikaa kiinni laissa. Elän ja tulen aina elämään juutalaisen traditi­on mukaan, mutta oivalsin, että Yeshua olikin enemmän kuin vain rabbi. En kokenut ilmestystä tai nähnyt näkyä. Messiaanisuus vain vähitellen tuli elämääni.

 

Tokazier korostaa, ettei hän ole koskaan kääntynyt pois juu­talaisuudesta vaan omaksunut siihen uutta. Hän kokee olevan­sa nykyään jopa juutalaisempi kuin ennen 1980-luvun hengelli­siä löytöjään. Heprealaisesta har­tausmusiikistakin hän innostui enemmän vasta näiden löytöjen jälkeen.

 

– Minua puhuttelee Uuden testamentin kohta, jossa Johan­nes Kastaja osoittaa opetuslapsil­le Messiaan. Heitä ei käännytet­ty mihinkään. He olivat edelleen juutalaisia.

 

– Olen Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsen, enkä ole läh­temässä sieltä. Seurakunnan tun­nelma ja juutalaiset rukoukset ovat minulle tärkeitä. Kun menen synagogan portista sisään, tuntuu kuin tulisin kotiin.

 

 

Harkittuja lausuntoja

Kun Tokazier esiintyi kirkoissa en­simmäisiä kertoja, hän kauhistui joutuessaan soittamaan ristin alla. Sittemmin seurakuntasaleista on tullut mieluisia palvelupaikkoja.

 

Vuonna 2009 pianistilta ilmes­tyi suomenkielistä hengellistä musiikkia sisältävä äänite Lääke. Levyn tekstit Tokazier teki kris­tittynä lyyrikkona tunnetun Pia Perkiön avustuksella. Vuonna 2014 ilmestyi levy Kiitos Herralle­ni, joka sisältää hengellisiä laulu­ja ja juutalaista kansanmusiikkia.

 

Seuraavana vuonna taiteilija oli mukana soittamassa Helsin­gin Tavastia-klubilla järjestetyssä Jeesus valloittaa Tavastian -kon­sertissa.

 

Myös mediassa Tokazier on ker­tonut yhä enemmän hengellises­tä matkastaan. Haastatteluissa hän ei enää jätä vastaamatta ky­symykseen, kuka hänen lauluis­saan esiintyvä Rauhanruhtinas ja Vapahtaja on.

 

– Niille messiaanisille juutalai­sille, jotka eivät kuulu ortodoksi­juutalaiseen seurakuntaan, omas­ta uskosta kertominen on hel­pompaa.

 

– Ennen olin arka puhumasta näistä asioista muille juutalaisille, mutta nykyään olen huomannut, että monet seurakuntalaisemme ovat aiempaa valveutuneempia ja kiinnostuneita jopa keskuste­lemaan tällaisistakin hengellisis­tä asioista.

 

Toki Tokazier asettelee sanansa yhä varovaisesti.

 

– En halua loukata juutalaisia ystäviäni, sillä taustalla on niin rankkoja asioita: ristiretket, inkvi­sitio ja holokausti. Synagogassa en edelleenkään puhu vakaumuk­sestani, mutta olen valmis vastaa­maan kysymyksiin.

 

Tokazier arvioi, että monet suo­menjuutalaiset eivät edelleenkään tiedä hänen uskostaan. Silti hän näyttää vähä vähältä tehneen mes­siaanisuutta tutummaksi.

 

– Luulen, että taitelijana ja muu­sikkona se on minulle helpompaa. Ainakaan minua ei ole enää kriti­soitu kirkoissa soittamisesta.

 

Kaikkiaan messiaanisia on Suo­messa Tokazierin arvion mukaan vain kourallinen. Muutamat heis­tä ovat Suomen juutalaisia, toiset Israelista tai Venäjältä muuttanei­ta. Yhteisiä kokoontumisia heillä ei ole.

 

– Itse pidän Suomessa yhteyttä ainoastaan yhteen toiseen messi­aaniseen juutalaiseen, jonka kans­sa tutkimme Tooraa.

 

 

Sillanrakentamista

Kristitylle, joka haluaa keskustel­la Jeesuksesta juutalaisen kanssa, Tokazierilla on kolme neuvoa: Älä tuputa. Tiedosta keskustelukump­panisi tausta. Tunnista kristinus­kon juutalaiset juuret.

 

Pianotaiteilija on joskus kerto­nut vitsiä Rooman Pietarinkirk­koon menneistä juutalaisista. Ju­malanpalveluksessa puhunut pappi kehotti vääräuskoisia lähte­mään kirkosta. Kun juutalaiset ei­vät lähteneet, pappi käski suorem­min: ”Juutalaiset ulos kirkosta!” Silloin yksi juutalaisista meni alt­tarille ja sanoi isoon äänen: ”Tule, Jeesus, lähdetään.”

 

– Kristityn, joka ei tunne Van­haa testamenttia, on ihan turha al­kaa selittää juutalaiselle näitä asi­oita, Tokazier toteaa.

 

Myös messiaanisen juutalai­suuden ymmärtämisessä on pa­rannettavaa. Tokazierin mieles­tä on rumaa kutsua messiaanista uskovaa kristityksi tai edes juuta­laiskristityksi.

 

– Oman hengellisen etsintä­ni alussa monet kristityt yrittävät etäännyttää minua pois juutalai­suudesta.

 

Soittajan unelmana on toimin­nallaan rakentaa siltaa juutalaisten ja kristittyjen välille, jotta he ym­märtäisivät ja suvaitsisivat parem­min toisiaan.

 

– Välillä se on tuntunut mah­dottomalta, mutta usein koen myös onnistuneeni, etenkin mu­siikkini kautta.

 

 

 

Kuka

Hillel Tokazier

» suomenjuutalainen pianisti, laulaja ja säveltäjä

» Soittanut muun muassa Eero, Jussi & The Boysissa sekä Tapani Kansan yhtyeessä. Säveltänyt iskelmä- ja pop-musiikkia useille eri artisteille.

» Omia äänitteitä laskutavas­ta riippuen 10–12 sekä useita kokoelmalevyjä. Viihdemu­siikin lisäksi neljä juutalaista musiikkia sisältävää levyä ja kaksi gospeläänitettä.

» Opettaa juutalaisesta musii­kista. Toiminut juutalaista musiikkiperinnettä Suomes­sa ylläpitävässä Hazamir-kuorossa.

» kaksi aikuista lasta

» harrastaa lukemista ja liikuntaa

 

 

Heikki Salmela

 




51���52/2019

”Tul ny sääki kirkkoo!” – Porin helluntaiseurakunnassa tavataan kuukausittain uusia ihmisiä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja