Näin suhdettaan musiikkiin luonnehtii suomenjuutalainen pianisti ja säveltäjä Hillel Tokazier. ”Iloiseksi pianomieheksi” kutsuttu Tokazier muistetaan 1970–80-lukujen tv-ohjelmien lennokassormisena virtuoosina, jolta luontuivat niin hengästyttävän nopeat pianosoolot kuin haikeat iskelmäsäveletkin.
Tokazierin etunimi on hepreaa ja merkitsee ylistämistä ja kiitollisuuden osoittamista laulun ja musiikin keinoin. Juuri sitä hän haluaa tehdä.
Tänä vuonna 72 vuotta täyttävä muusikko on taiteilija isolla T:llä.
Vaikka Tokazier esiintyessään soittaa yhä esimerkiksi laulelmia, romanttisia musikaalisävelmiä ja pop-kappaleita, levytyksissään hän on jo pitkään keskittynyt juutalaismusiikkiin ja gospeliin. Kesällä ilmestyi uusintapainos kokoelmalevystä Psalmeja ja muita melodioita (Aikamedia), ja parhaillaan on tekeillä kolmas gospellevy. Siinä Tokazier tulkitsee pianollaan luterilaisen virsikirjan aarteita ja muutamia negrospirituaaleja.
– Raamattupiirissä, johon olen osallistunut, lauletaan yleensä virsiä, ja se maailma kiinnosti. Kun vuonna 2015 olin tehnyt Juutalainen maisemani -levyn, mielessäni alkoi kyteä ajatus, saisinko virsistä irti jotakin, Tokazier kertoo.
Viimeistelyvaiheessa on myös omaelämäkerta. Siinä pianotaiteilija kuvaa lapsuuttaan ja kasvutarinaansa muusikkona, mutta myös viime vuosikymmeninä kulkemaansa hengellistä polkua.
Hillel Tokazier on kolmannen polven suomenjuutalainen. Hänen Valko-Venäjällä syntynyt isoisänsä muutti Suomeen tsaarin armeijan sotilaana. Tokazier muistaa, kuinka hän lapsena istui isoisän vieressä Helsingin synagogassa ja imi itseensä tämän vahvaa uskoa Jumalaan.
1980-luvun puolivälissä lahjakas pianisti oli noussut musiikillisen uransa huipulle. Töitä oli niin paljon kuin ehti tehdä, mutta värivalojen takana yksityiselämä oli ajautunut kriiseihin.
Soittohommissa Tokazier oli tutustunut suomalaisiin gospelmuusikoihin, kuten Jouko Kantolaan ja Jukka Leppilampeen. Eräänä päivänä hän löysi itsensä lukemasta Uutta testamenttia, ensimmäistä kertaa tosissaan. Jeesus ja hänen varhaiset seuraajansa olivat alkaneet kiinnostaa – olivathan hekin juutalaisia.
Vähä vähältä Tokazierin perinteinen juutalainen usko täydentyi ajatuksella Yeshuasta profeettojen ennustamana Messiaana.
Muusikko kävi Yhdysvalloissa ja Israelissa tutustumassa niiden messiaanisiin juutalaisiin seurakuntiin. Kadonnut mielenrauha palasi.
– Myös juutalaisuudessa Jumalan armo on tärkeä asia, vaikka ortodoksijuutalaisuudessa tähdennetäänkin enemmän uskoa hyvien tekojen kautta. Olin usein liikaa kiinni laissa. Elän ja tulen aina elämään juutalaisen tradition mukaan, mutta oivalsin, että Yeshua olikin enemmän kuin vain rabbi. En kokenut ilmestystä tai nähnyt näkyä. Messiaanisuus vain vähitellen tuli elämääni.
Tokazier korostaa, ettei hän ole koskaan kääntynyt pois juutalaisuudesta vaan omaksunut siihen uutta. Hän kokee olevansa nykyään jopa juutalaisempi kuin ennen 1980-luvun hengellisiä löytöjään. Heprealaisesta hartausmusiikistakin hän innostui enemmän vasta näiden löytöjen jälkeen.
– Minua puhuttelee Uuden testamentin kohta, jossa Johannes Kastaja osoittaa opetuslapsille Messiaan. Heitä ei käännytetty mihinkään. He olivat edelleen juutalaisia.
– Olen Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsen, enkä ole lähtemässä sieltä. Seurakunnan tunnelma ja juutalaiset rukoukset ovat minulle tärkeitä. Kun menen synagogan portista sisään, tuntuu kuin tulisin kotiin.
Kun Tokazier esiintyi kirkoissa ensimmäisiä kertoja, hän kauhistui joutuessaan soittamaan ristin alla. Sittemmin seurakuntasaleista on tullut mieluisia palvelupaikkoja.
Vuonna 2009 pianistilta ilmestyi suomenkielistä hengellistä musiikkia sisältävä äänite Lääke. Levyn tekstit Tokazier teki kristittynä lyyrikkona tunnetun Pia Perkiön avustuksella. Vuonna 2014 ilmestyi levy Kiitos Herralleni, joka sisältää hengellisiä lauluja ja juutalaista kansanmusiikkia.
Seuraavana vuonna taiteilija oli mukana soittamassa Helsingin Tavastia-klubilla järjestetyssä Jeesus valloittaa Tavastian -konsertissa.
Myös mediassa Tokazier on kertonut yhä enemmän hengellisestä matkastaan. Haastatteluissa hän ei enää jätä vastaamatta kysymykseen, kuka hänen lauluissaan esiintyvä Rauhanruhtinas ja Vapahtaja on.
– Niille messiaanisille juutalaisille, jotka eivät kuulu ortodoksijuutalaiseen seurakuntaan, omasta uskosta kertominen on helpompaa.
– Ennen olin arka puhumasta näistä asioista muille juutalaisille, mutta nykyään olen huomannut, että monet seurakuntalaisemme ovat aiempaa valveutuneempia ja kiinnostuneita jopa keskustelemaan tällaisistakin hengellisistä asioista.
Toki Tokazier asettelee sanansa yhä varovaisesti.
– En halua loukata juutalaisia ystäviäni, sillä taustalla on niin rankkoja asioita: ristiretket, inkvisitio ja holokausti. Synagogassa en edelleenkään puhu vakaumuksestani, mutta olen valmis vastaamaan kysymyksiin.
Tokazier arvioi, että monet suomenjuutalaiset eivät edelleenkään tiedä hänen uskostaan. Silti hän näyttää vähä vähältä tehneen messiaanisuutta tutummaksi.
– Luulen, että taitelijana ja muusikkona se on minulle helpompaa. Ainakaan minua ei ole enää kritisoitu kirkoissa soittamisesta.
Kaikkiaan messiaanisia on Suomessa Tokazierin arvion mukaan vain kourallinen. Muutamat heistä ovat Suomen juutalaisia, toiset Israelista tai Venäjältä muuttaneita. Yhteisiä kokoontumisia heillä ei ole.
– Itse pidän Suomessa yhteyttä ainoastaan yhteen toiseen messiaaniseen juutalaiseen, jonka kanssa tutkimme Tooraa.
Kristitylle, joka haluaa keskustella Jeesuksesta juutalaisen kanssa, Tokazierilla on kolme neuvoa: Älä tuputa. Tiedosta keskustelukumppanisi tausta. Tunnista kristinuskon juutalaiset juuret.
Pianotaiteilija on joskus kertonut vitsiä Rooman Pietarinkirkkoon menneistä juutalaisista. Jumalanpalveluksessa puhunut pappi kehotti vääräuskoisia lähtemään kirkosta. Kun juutalaiset eivät lähteneet, pappi käski suoremmin: ”Juutalaiset ulos kirkosta!” Silloin yksi juutalaisista meni alttarille ja sanoi isoon äänen: ”Tule, Jeesus, lähdetään.”
– Kristityn, joka ei tunne Vanhaa testamenttia, on ihan turha alkaa selittää juutalaiselle näitä asioita, Tokazier toteaa.
Myös messiaanisen juutalaisuuden ymmärtämisessä on parannettavaa. Tokazierin mielestä on rumaa kutsua messiaanista uskovaa kristityksi tai edes juutalaiskristityksi.
– Oman hengellisen etsintäni alussa monet kristityt yrittävät etäännyttää minua pois juutalaisuudesta.
Soittajan unelmana on toiminnallaan rakentaa siltaa juutalaisten ja kristittyjen välille, jotta he ymmärtäisivät ja suvaitsisivat paremmin toisiaan.
– Välillä se on tuntunut mahdottomalta, mutta usein koen myös onnistuneeni, etenkin musiikkini kautta.
Hillel Tokazier
» suomenjuutalainen pianisti, laulaja ja säveltäjä
» Soittanut muun muassa Eero, Jussi & The Boysissa sekä Tapani Kansan yhtyeessä. Säveltänyt iskelmä- ja pop-musiikkia useille eri artisteille.
» Omia äänitteitä laskutavasta riippuen 10–12 sekä useita kokoelmalevyjä. Viihdemusiikin lisäksi neljä juutalaista musiikkia sisältävää levyä ja kaksi gospeläänitettä.
» Opettaa juutalaisesta musiikista. Toiminut juutalaista musiikkiperinnettä Suomessa ylläpitävässä Hazamir-kuorossa.
» kaksi aikuista lasta
» harrastaa lukemista ja liikuntaa
Heikki Salmela