Paperisia kirjoja tarvitaan yhä

Vaikka paperikirjan katoamisesta on puhuttu jo pitkään, sitä tarvitaan yhä myös opiskelumaailmassa digitaalisten tietokantojen rinnalla. Keskeinen taito on osata erottaa pätevä tieto kaiken informaation keskeltä. Kuva: shutterstock
Vaikka paperikirjan katoamisesta on puhuttu jo pitkään, sitä tarvitaan yhä myös opiskelumaailmassa digitaalisten tietokantojen rinnalla. Keskeinen taito on osata erottaa pätevä tieto kaiken informaation keskeltä. Kuva: shutterstock
Internet on muuttanut tiedonhankintaa raamattukouluissakin.

– Internet on hyvin keskeinen tiedonhakulähde opiskelijoille. Mielestäni nuoret ovat jo melko pitkään osanneet hakea tietoa verkosta, opettaja Sami Aro-Panula Iso Kirja -opistosta kertoo.

Nettilähteet eivät kuitenkaan ole kokonaan syrjäyttäneet paperisia kirjoja. Ne ja erilaiset paperilla julkaistut artikkelit muodostavat yhä tiedonhaun ja opintojen peruspilarin.

– Paperisten kirjojen lukemista edellytetään, mutta ei samalla tavalla kuin ennen, Aro-Panula sanoo.

– Osa myös kokee paperisen kirjan selailun ja sieltä tiedon löytämisen helpommaksi kuin näyttöpäätteeltä. Moni jopa tulostaa nettiartikkelit paperille lukemisen helpottamiseksi.

Osa tietokannoista maksullisia

Sami Aro-Panulan mukaan tieteelliset nettiartikkelit ovat tulleet keskeisenä tekijänä mukaan tiedon hakuun. Yleensä artikkelit ovat maksullisia, mutta opiskelija voi löytää linkkejä myös vapaasti käytettäviin verkkokirjoihin, joita voi lukea erilaisilla päätelaitteilla.

Suomalaiset opinnäytteet, väitöskirjat ja erilaisten tutkimuslaitosten julkaisut ovat yleensä verkossa vapaasti käytettäviä niin sanottuja open access -julkaisuja.

Australialaisen Alphacrusis-korkeakouluohjelman mukaisesti Isossa Kirjassa opiskelevien opintomaksuun sisältyy pääsy tietokantoihin, joista artikkeleita saa ladattua omalle koneelle.

Omaa rooliaan opiskelukäytäntöjen muuttumisessa näyttelee nuorten kielitaidon kehittyminen. Kirjojen tai artikkeleiden ei enää pitkään aikaan ole tarvinnut olla aina suomenkielisiä.

– Englannin taidon yleisen kehittymisen myötä yhä useampi pääsee käsiksi useampaan opiskelukurssiin liittyvään kirjaan. Tämä osaltaan on jonkin verran vähentänyt suomenkielisten kurssikirjojen merkitystä, vaikka edelleen on niitä, joille suomeksi lukeminen on selkeästi helpompaa, Aro-Panula sanoo.

Keskeinen taito opiskelijalle on myös kyky erotella relevantti, epätarkka tai suorastaan totuudenvastainen tieto toisistaan.

– Nykyään osataan aiempaa paremmin arvioida, onko netistä löytyvä tieto totta vai ei. Koen terveen mediakriittisyyden vahvistuneen, vaikkakin siinä on vielä aika paljon ohjaamisen tarvetta.

Myös opettajat oppivat lisää

Kirjallisuusammattilaiset puhuvat sirpaloituneesta lukemisesta. Lukeminen ei ole määrällisesti välttämättä vähentynyt, mutta lukemisen alustoja on nyt paljon enemmän kirjojen ja sanomalehtien lisäksi.

– En usko, että nuoret juurikaan lukevat aiempaa vähemmän. Muutosta on enemminkin tapahtunut siinä, mistä tätä lukemista haetaan, Sami Aro-Panula arvioi.

Entä opettajat itse, miten painetun kirjallisuuden asema on muuttunut esimerkiksi jatkokoulutuksessa?

– Paperisten kirjojen merkitys on meilläkin laskenut, mutta ei poistunut kokonaan.

– Opettajat käyttävät ahkerasti kirjastoja, kuten eri yliopistojen kirjastoja. Kirjojen hankkiminen omaan kirjahyllyyn on todennäköisesti vähentynyt.

Aro-Panula painottaa sitä, että tutkimustyössä lähteitä tulee olla riittävän paljon.

– Terve, tasapainoinen käsitys asioista muodostuu vasta, kun asioita selvittää useamman lähteen kautta.


Anssi Tiittanen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja