Päivi ja Niilo Räsänen: ”Heikkoina hetkinä on tärkeää, että on joku tukena”

Meidän täytyy odottaa hetki. Päivi juttelee Ilta-Sanomien toimittajan kanssa, aviomies Niilo Räsänen sanoo.

– Emme nukkuneet viime yönä kuin neljä tuntia. Päivi lähti viideltä aamulla TV-haastatteluun. Hän oli ainoa kansanedustaja, joka oli Suomesta seuraamassa Britannian kansanäänestystä.

Seisomme Kansalähetysopiston kauniissa maisemissa Ryttylässä, Hausjärven kunnassa. Kansanlähetys on kotimaassa ja ulkomailla lähetystyötä tekevä luterilainen järjestö. Tämä on opiston rehtorin, Niilo Räsäsen, valtakuntaa. Tällä kertaa mukaan on ehtinyt myös vaimo, Päivi Räsänen, jolla näyttää olevan monta rautaa tulessa.

Päivi ja Niilo Räsänen ovat jakaneet elämää keskenään jo yli 30 vuotta. Kun he hieman yli 20-vuotiaina tapasivat toisensa, Päivi opiskeli lääketiedettä ja Niilo teologiaa. He osallistuivat kummatkin kahtena kesänä Kansanlähetyksen lyhytaikaiselle lähetysmatkalle Lontooseen. Sen jälkeen he menivät kihloihin.

– Koska tutustuimme nuorina, en mennyt naimisiin poliitikon kanssa eikä Päivi raamattukoulun johtajan kanssa. Olemme saaneet matkan varrella tukea toistemme uria, Niilo kertoo.

Lääkärinetiikka kiinnosti

Jo 21 vuotta eduskunnassa työskennellyt Päivi ei ollut suunnitellut itselleen poliittista uraa.

– Nuorena ajattelin, että kahta asiaa en halua tehdä – ottaa hallinnollista vastuuta ja pitää puheita, hän kertoo.

– Niin, sinähän kieltäydyit systemaattisesti kaikista näistä kutsuista! Niilo komppaa.

Lääkärinuransa alkuvaiheissa Päivi kuitenkin törmäsi kysymyksiin, jotka haastoivat hänen kristillisen maailmankuvansa.

– Aloittaessani opiskelua vuonna 1978 oli vireillä adressi, joka ajoi lääkäreiden omantunnonvapautta aborttikysymyksessä. Minäkin keräsin siihen nimiä omalta kurssiltani.

Päivi osallistui niihin aikoihin tilaisuuteen, jossa oli puhujana suomalainen lääkäri, Markus  Viljanen. Hänet oli erotettu gynekologin tehtävästään sen vuoksi, että hän ei suostunut tekemään abortteja. Hänen tapaustaan puitiin oikeudessa asti.

– Tapahtuma teki minuun suuren vaikutuksen. Minunkin piti miettiä, miten kristittynä lääkärinä suhtaudun asiaan. Se, mitä ymmärsin sikiön kehityksestä ja Raamatun maailmankuvasta, vakuutti minulle, että ihmisen elämä on arvokasta alusta lähtien.

Tämä johti siihen, että Päivi huomasi olevansa yhä useammin mukana julkisessa keskustelussa, jossa pohdittiin lääkärin etiikkaa ja ihmisarvoa.

Epäkohdat muuttivat mielen

Jossain vaiheessa Päiviä pyydettiin myös ehdolle eduskuntavaaleihin.

– Ajatus tuntui vieraalta, ja torjuin torjuin ehdotukset. Politiikka ei kiinnostanut.

Joku kuitenkin oli sitä mieltä, että tässä olisi yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen lääkärin seuraava etappi.

– Minä olin enemmän Päiviä sinne työntämässä, Niilo toteaa.

– Joo, kun kerran ajoimme eduskuntatalon ohitse, Niilo sanoi: katsopas tulevaa työpaikkaasi! Päivi muistaa.

Kun 1990-luvun alussa tuli eteen muitakin asioita, jotka herättivät halun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, alkoi Päivin mieli muuttua.

– Työskentelin silloin työterveyslääkärinä Riihimäellä. Lamaajan vaikutukset näkyivät ihmisten pahoinvointina. Silloin tuli mieleen ajatus, että haluaisin olla vaikuttamassa muutenkin kuin vain kirjoittamalla unilääkereseptejä ja sairauslomatodistuksia.

Päivi valittiin eduskuntaan vuonna 1995.

Kutsumuksena hengellinen työ

Uskoontulo vuosi ennen rippikoulua oli Niilo Räsäselle sen verran mullistava tapahtuma, että hän halusi kuluttaa koko elämänsä ”näiden asioiden” parissa.

– Olin vapaaehtoisena mukana hengellisessä toiminnassa, ja siitä oli luontevaa lähteä lukemaan teologiaa.

Niilo ja Päivi menivät naimisiin vuonna 1985. Samana vuonna Niilo valmistui teologisesta ja hänet vihittiin papiksi.

– Olin opiskeluaikanani korvia myöten mukana Kansanlähetyksen toiminnassa. Tein töitä opiskelijoiden ja nuorten aikuisten parissa. Nuortenilloissa kävi niihin aikoihin yli sata  osallistujaa ja pienryhmissä parisataa. Kesäisin lähdettiin Lontooseen lähetysmatkoille.

Niilo toimi myös puoli vuotta Riihimäen seurakunnan pappina mutta haaveili samaan aikaan järjestötyöstä. Vuonna 1986 hänet palkattiin Kansanlähetyksen kotimaantyöhön ja vuonna 1995 Kansanlähetysopiston rehtoriksi.

Yhteistä köyttä vetämässä

Vaikka pariskunnan työtehtävät ovat olleet hyvinkin erilaiset, he ovat kuitenkin kokeneet vetäneensä yhteistä köyttä.

– Meidän voimavaramme on ollut siinä, että molempien ura on ollut toisen innostamaa, Niilo toteaa.

Kun Päivi oli Kristillisdemokraattien puheenjohtajana vuosina 2004–2015, perheelle oli tärkeää, että Niilo jäi opintovapaalle. Hän teki kotona väitöskirjaansa ja piti huolen koulua käyvien lasten tarpeista.

– Meillä oli silloin vielä aika pieniä lapsia. Yritin itsekin rajata aikaa kotia varten, mutta silti niitä töitä oli paljon, Päivi muistaa.

Räsästen ruuhkavuodet ovat jääneet pariskunnalle mieleen rikkaana aikana.

– Meidän elämämme on ollut aika täynnä haasteita, mutta ehkä me olemme molemmat luonteiltamme sellaisia, että tarvitsemme niitä. Kun tulin valituksi eduskuntaan, Niilo rakensi omakotitaloa, meillä oli neljä pientä lasta ja kummallakin oli omat palkkatyönsä. Kaiken päällä oli vielä eduskuntavaalikampanja, Päivi muistelee.

– Rakennusmestari pyöritteli päätään ja sanoi meille, että hän on nähnyt näissä hommissa monta avioeroa.

Niiloa ja Päiviä ovat yhdistäneet myös halu olla viemässä kristillisiä arvoja eteenpäin.

– Perusnäky on ollut yhteinen, vaikka sitä on toteutettu erilaisista tehtävistä käsin. Minä olen ollut usein puhumassa Kansanlähetyksen kesäjuhlilla, ja joskus olemme yhdessä vetäneetkin niitä, Päivi kertoo.

– Vuonna 1990 minun oli tarkoitus olla mukana juhlilla, mutta tyttäremme Saara syntyi päivää ennen juhlien alkua. Niilo lähti juhlille suurin piirtein suoraan synnytyksestä!

Parhaita ystäviä

Vaikka Räsäset tekevät kumpikin haastavaa ja täyspäiväistä työtä, heidän elämänsä on muuttunut väljemmäksi lasten lennettyä pois kotoa.

– Meillä on nyt aika paljon aikaa toisillemme. Olemme rakastuneita kuin vasta naimisiin mennessämme, Päivi toteaa, eikä Niilokaan valita.

Vuosien varrella on ollut erityisen tärkeää, että pariskunta on kyennyt jakamaan taakkoja keskenään.

Päiville on ollut tärkeää, että hänellä on ollut rinnalla ihminen, jonka kanssa on ollut helppoa olla rehellinen.

– Niilo on ainoa ihminen, jolle voin puhua kaikista epäonnistumisistani. Minulle on ollut tärkeää, että ahdistavissa hetkissä on voitu jutella ja että ylipäätään on olemassa ihminen, joka suhtautuu minuun hyväntahtoisesti eikä vahingoniloisesti. Jos olisin joutunut viemään tätä uraa yksin eteenpäin, se olisi ollut raskaampaa.

Päivi muistaa kevään 2010 Ajankohtaisen Kakkosen homoillan, jota seurasi vilkas keskustelu ja valtava kirkostaeroamisbuumi.

– Pahimpana ryöpytysiltana Niilo oli Keski-Suomessa ja minä kotona. Se oli aika hurja ilta. Silloin Niilo ajoi yötä myöten kotiin. Tällaisina heikkoina hetkinä on ollut tärkeää, että on ollut joku tukena.

Kutsumus on Jumalan työtä

Parikymppisenä tyttönä Päivi oli innolla mukana kristillisen opiskelijajärjestön vapaaehtoistyössä. Naimisiin mentyään ja Riihimäelle muutettuaan hän murehti sitä, että  joutui lopettamaan rakastamansa vapaaehtoistyön.

– Ajattelin, että minulla ei ole enää mitään tehtävää Jumalan työmaalla.

Taaksepäin katsoessaan hän toteaa, että kyllä niitä tehtäviä sittenkin on tullut lisää.

– Olen kokenut vahvasti, että kansanedustajuus on ollut Jumalan kutsumus. Olen elämässäni nähnyt, että Jumalan johdatus yllättää. Hän saattaa avata sellaisia ovia, joita ei ole kuvitellutkaan. Omassa ajattelussa helposti jumittuu siihen, mitä on jo tehnyt. Mutta oma mielikuvitukseni ei riitä käsittämään sitä, mitä Jumalalla voi olla minun varalleni. Voin ainoastaan rukoilla, että olisin oikealla paikalla.


Niina Tuovinen