Tiistai 5. maaliskuuta.
Nimipäivää viettää Laila, Leila

Oppivelvollisuusiän laajeneminen toi alle 18-vuotiaat maksuttomaan opiskeluun IK-opistolle – Helsingin kampus odottaa uusia opiskelijoita

Raamattuopisto yhdistää eri elämäntilanteissa olevia. Yhdistävä tekijä on usein myös halu oppia tuntemaan Raamattua paremmin. Nyt IK-opistolla opiskelee myös alle 18-vuotiaiden nuorten Opistovuosi-ryhmä. (Juha Juurikkamäki) 
Raamattuopisto yhdistää eri elämäntilanteissa olevia. Yhdistävä tekijä on usein myös halu oppia tuntemaan Raamattua paremmin. Nyt IK-opistolla opiskelee myös alle 18-vuotiaiden nuorten Opistovuosi-ryhmä. (Juha Juurikkamäki) 

20.11.2023 | Anssi Tiittanen

IK-opistolla Keuruulla opiskelee nyt ryhmä alle 18-vuotiaita oppivelvollisuusikäisiä. Peruskoulun päättäneille räätälöityyn Opistovuosi oppivelvollisille -koulutukseen on jatkuva haku. 

– Eli nuori voi aloittaa opistolla missä kohtaa vuotta tahansa, rehtori Tanja Laulainen täsmentää. 

Opiskelu materiaaleineen sekä asuminen ja ruokailu opistolla ovat opiskelijalle maksuttomia.  

 

       Opiskelujen alkaessa käynnistyy tietynlainen prosessi. 

 

Oppivelvollisuusiän laajetessa 16 ikävuodesta 18-vuotiaisiin asti laajeni myös valtion velvollisuus järjestää ja kustantaa nuorten opiskelu. 

Kansanopistot, joihin IK-opistokin lukeutuu, otettiin mukaan toteuttamaan nuorten peruskoulun jälkeistä oppivelvollisuusaikaa. Opistoissa toteutettavan koulutuksen tavoitteena on vahvistaa nuoren opiskelutaitoja ja valmiuksia jatkaa toisen asteen koulutukseen sekä tukea nuorta elämän suunnittelussa. 

Opiskeluohjelmassa on muun muassa arjen taitoja ja elämänhallintaa, itsetuntemus- ja työelämätaitoja, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä perustason matemaattisen osaamisen ja ongelmaratkaisutaitojen vahvistamista. 

 

Tanja Laulaisen mukaan Opistovuosi-opinnoissa keskitytään muun muassa pohtimaan, ”mitä haluaisi olla isona” ja mihin ammattiin hakeutuminen voisi tulla kysymykseen. 

Opistovuosi-opetus on katsomusneutraalia. IK-opistolla kuitenkin myös raamattuopinnot ovat avoimia Opistovuosi-opiskelijoille. 

– Opisto on hyvä paikka hakea myös hengellistä vahvistumista. Etenkin niiden nuorten kanssa, joilla on tausta helluntaiseurakunnissa, ollaan aivan ytimessä, Laulainen kuvailee. 

Suurella osalla IK-opiston nuorista opiskelijoista onkin jo taustallaan myönteinen kokemus opistosta esimerkiksi Fifteen-leirin, ratsastusleirin tai tapahtumien merkeissä. 

 

Toisen opiskelijalle maksuttoman koulutuslinjan kurssi on alkamassa tammikuussa. 

Perusta vahvaksi -koulutus tarjoaa aikuisille opiskelijoille mahdollisuuden opiskelu- ja työelämätaitojen kehittämiseen ja urasuuntautumisen pohtimiseen. 

– Opiskelijat ovat monen taustaisia, kantaväestöä ja maahanmuuttajia.  

Maahanmuuttajataustaisilta edellytetään kohtuullista suomen kielen taitoa. Opetus pyrkii opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien löytämiseen ja onnistumisien korostamiseen, painottuen toiminnallisuuteen ja yhteistoimintaan. 

Opetuskokonaisuus on perusmuodossaan katsomusneutraali, mutta opiskelijoilla on mahdollisuus valita kristillisiä opintoja osaksi opinto-ohjelmaansa. 

Perusta vahvaksi on Opistovuoden tavoin maksuton asumista ja ruokailuja myöten. 

 

IK-opiston Helsingin kampus toivoo kevääksi uusia opiskelijoita. Peruskurssit Core 1 ja 2 on toteutettu myös Helsingissä kuuden vuoden ajan, mutta aivan viime aikoina hakijarintamalla on ollut hiljaista. 

Kuluvana syksynä on vastuuopettaja Tanja Närhin mukaan ollut hyvin jatkavia toisen ja kolmannen vuoden Core 2 -opiskelijoita, sen sijaan Core 1 -linja on vedetty yksittäisiä kursseja tekevien opiskelijoiden merkeissä.  

– Uusien opiskelijoiden saaminen on ollut haasteellista, Närhi kuvailee. 

– Tuntuu siltä, että helluntaiseurakuntien nuorten parissa tietoisuus siitä, että IK-opiston opintoja voi tehdä Helsingissäkin, on edelleen vähäistä. 

 

Minkälaisia kysymyksiä opiskelijoilla on opintojen alkaessa? 

– Monellakaan ei ole mitään tiettyä spesifiä kysymystä, jota pohdittaisiin. Usein opiskelijalla on halu oppia ymmärtämään Raamattua paremmin, Tanja Närhi sanoo. 

– Moni sanoo, että opiskelujen alkaessa käynnistyy tietynlainen prosessi, kun huomataan, että kaikki ei ole niin kuin on luultu. Tämä on osa kasvuprosessia: opiskellessa laitetaan perusta kuntoon niin, että usko seisoo hyvällä pohjalla. 

– Opiskelemiseen kuuluu reflektointia siitä mihin ja miksi uskoo. Erityisesti ensimmäinen vuosi usein lujittaa uskoa.

 

 

”Helsingin kampuksella on vahvuutensa” 

 

Helsingin kampus on koettu hyväksi niiden osalta, jotka kampukselle ovat päätyneet opiskelemaan. Parhaimmillaan kampuksella opiskeli 19 ihmisen ryhmä muutama vuosi sitten. 

 Pandemia-aikana Helsingin kampus hiljeni, mikä osaltaan oli rikkomassa jatkumoa. 

Opiskelu Helsingissä on erilaista verrattuna IK-opiston Keuruun kampukseen. Opiskelijat asuvat kodeissaan ja suuntaavat opistolle päiväopintoihin. 

– Kaukaisimmat opiskelijat tulevat Lahdesta ja Riihimäeltä, vastuuopettaja Tanja Närhi kertoo. 

Opiston käytössä olevaan puoleen Fidan Siunausten talossa Roihupellossa on muodostunut silti yhteisöllisyyttä ja oman tilan tuntua. 

– Helsingin kampuksen vahvuus on myös se, ettei opiskelijoiden tarvitse lähteä omista seurakunnistaan tullessaan opiskelemaan. Päinvastoin voi heti laittaa kotiseurakunnan palvelutyössä käytäntöön sen, mitä on täällä oppinut.  

(AT)



UUTISET