”Oikeus tuoda julki omaa uskoa on oleellinen osa sananvapautta”
Onko usko uhattuna?
Kristityt ovat joutuneet suurennuslasin alle, sanoo kansanedustaja. Helluntaikirkon johtaja uskoo, että kristittyjen täytyy tulevaisuudessa pitää vielä nykyistä enemmän yhtä.
Vaikka lainsäädäntötasolla uskonnonvapautta ei ole kavennettu, Suomessa vallitsee ilmapiiri, että usko on jokaisen ihmisen yksityisasia ja sellaisena sen pitää myös pysyä. Näin arvioi pastori ja kansanedustaja Antero Laukkanen (kd).
Toisaalta uskonnon- ja sananvapaus ovat kansanedustajille luovuttamattomia arvoja.
– Vapauden tulee olla kaikille yhtäläinen, mikä kyllä ymmärretään eduskunnassa. Koen, että virastani huolimatta voin puhua uskostani vapaasti. Eduskunnassa olen löytänyt rikkaita tapoja kertoa uskostani ”babylonian kielellä”.
– Yksityistymiskehityksellä näen kuitenkin vain huonoja seurauksia. Se on uskonnonvapauslain vastainen ajatus: laissa sanotaan, että jokaisella on oikeus myös tuoda julki omaa uskoaan, Laukkanen painottaa.
Suomen Helluntaikirkon johtajan Mika Yrjölän mielestä ajatus uskonnon yksityisyydestä on sekä uhka että mahdollisuus vapaakristillisille yhteisöille.
– Yksityisyys tuo mukanaan ajatuksen, että kaikki saavat uskoa niin kuin haluavat. Hyvää on siis tasa-arvoisuus. Toisaalta Jeesus sanoi, että häneen uskovat ovat maailman valo. Usko ei voi koskaan jäädä yksityisasiaksi, vaan kaikkien pitää saada tietää siitä.
Yrjölänkin mielestä Suomessa suhtaudutaan uskontoon ja uskosta kertomiseen varovaisesti.
– Indonesiassa ajokortissa on kolme tietoa: nimi, ikä ja uskonto. Uskonto on iso asia, joka vaikuttaa moneen ja jonka julkistamisella voi olla myös myönteisiä vaikutuksia. Uskonnon perusteella esimerkiksi tietää jotakin ihmisen arvopohjasta.
”Olen huolissani”
Mika Yrjölä näkee Helluntaikirkon laajenemisen yhtenä tapana taistella yksityistymistä vastaan. Esimerkiksi Päivi Räsäsen oikeustapauksen valossa tulevaisuudessa saatetaan tarvita myös taistelua oikeuksista.
– Yksi syy, miksi Helluntaikirkko on olemassa, on se, että kirkko toimii ”puolustajana”
konfliktitilanteissa. Näimme jo aiemmin, että kristillisyyden tila Suomessa alkaa todennäköisesti kaventua, ja nyt niin näyttää alkavan käydä.
– Helluntaikirkko antaa suojaa kristityille esimerkiksi niin, että sen seurakuntiin sovelletaan
uskonnonvapauslakeja. Yhdistyslain alla toimiville seurakunnille ei ole turvattu kaikkia samoja oikeuksia kuin uskonnonvapauslain alla toimiville.
Antero Laukkasen mukaan suomalaisen yhteiskunnan henkinen tila on jo nyt se, että muut maailmankatsomukset saa ilmaista vapaasti mutta ei kristinuskoa.
– Olen huolissani, sillä kristityt näyttävät nyt olevan suurennuslasin alla. Muualla maailmassa on totuttu ajattelemaan, että Suomessa on toimivat perusoikeudet ja kristillisyys ei ole uhattuna. Räsäsen tapausta seurataan ihmeissään.
Mika Yrjölä kertoo, että suurin syy seurakuntien liittymiseen Helluntaikirkkoon ei tällä hetkellä ole uhatuksi tulemisen tunne tai paine uskonnon yksityistymiseen vaan tarve saada seurakunnalle edustaja suhteessa eri virallisiin toimijoihin kuten virastoihin. Kyse on siis uskottavuudesta ja vaikuttavuudesta.
– Jos 230 seurakuntaa yrittäisi jokainen lähettää edustajansa tapaamaan päättäjiä, se ei onnistuisi, Yrjölä huomauttaa.
Yrjölä kiistää tietoisen julkisuuden hakemisen ja mediastrategioiden olemassaolon, mutta hän iloitsee siitä, että Helluntaikirkko näyttää jo saavuttaneen virallisen aseman yhteiskunnassa.
– Nykyään esimerkiksi media osaa jo ottaa Helluntaikirkkoon yhteyttä kysyäkseen liikkeen virallista kantaa asioihin.
Lähentymistä tiedossa?
Sekä Antero Laukkanen että Mika Yrjölä painottavat sen tärkeyttä, että jokainen kristitty toisi
uskoaan julki omassa elämässään viisaalla tavalla. Siihen kun on tällä hetkellä edelleen lain suoma oikeus.
– Markkinatalous, joka on yhteiskuntamme perusperiaatteita, perustuu ihmisen täydelle oikeudelle valita, mitä hän itse haluaa. On farisealaista muulta yhteiskunnalta osoitella kristittyjä, että uskon pitäisi olla yksityisasia ja että emme saisi tarjota uskomisen mahdollisuutta toisille ihmisille, Laukkanen sanoo.
– On tärkeää, että jokainen kristitty välittää Jeesuksen rakkautta sanoillaan ja teoillaan. Puhumista ei ole kielletty yhteiskunnassa. Nyt me olemmekin usein äänekkäitä, mutta olemmeko myös rakastavia? Yrjölä haastaa.
Hän arvelee ja toivoo, että yhteiskunnan suunnasta tuleva paine voisi yhdistää kristittyjä eikä saada eri yhteisöjä kaivautumaan syvemmälle poteroihinsa.
– Jumala on kutsunut meidät toimimaan yhteisöissä niin paljon kuin mahdollista. Uskon, että kristityt tulevat viimeisinä aikoina lähentymään toistensa kanssa, mutta toivottavasti se tapahtuu vapaaehtoisesti eikä pakon edessä.
Artikkelissa on käytetty taustamateriaalina Hanna Tikkasen BA-päättötyötä Uskonnon yksityistämisen vaikutus helluntailaiselle seurakuntatyölle (2018).
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...