Odotettavissa avunpyyntöjä

Viime syksyn aikana Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat alkaneet saada päätöksiä oleskeluluvista. Kaksi kolmannesta niistä tulee olemaan kielteisiä.

Tilanne on uusi myös seurakunnille, jotka eri puolilla Suomea ovat monin tavoin auttaneet ja tukeneet näitä ihmisiä.

Kristillisillä toimijoilla ja turvapaikkapäätökset tekevällä Maahanmuuttovirastolla (Migri) on jo aiemmin ollut näkemyseroja siitä, kuinka suuressa vaarassa turvapaikkaa hakevat kristityt tai turvapaikkaprosessin aikana kristityksi kääntyneet henkilöt ovat.

– Maahanmuuttovirasto tekee päätökset täysin omaehtoisesti. Ongelma on se, että sillä tuntuu olevan eri käsitys siitä, kuka on kristitty, kuin seurakunnilla, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen sanoo.

– Seurakunnat ovat kirjoittaneet lausuntoja ja antaneet todistuksia siitä, että henkilö kuuluu seurakuntaan, mutta niiden merkitys turvapaikkapäätöksissä on kysymysmerkki.

”Sydämetöntä ja mielivaltaista”

Helluntaikirkon maahanmuuttajatyöryhmän puheenjohtaja Timo Kekolahti kertoo laatineensa turvapaikanhakijoille vuoden sisällä jopa useita lausuntoja viikossa ja valmentaneensa heitä myös turvapaikkapuhutteluun. Kekolahti sanoo, ettei ymmärrä viranomaisten sydämettömyyttä.

– Perheitä pilkotaan sattumanvaraisesti: perheessä, jossa äiti on syyrialainen ja isä irakilainen, äiti sai turvapaikan, isä ei. Afgaanipojalla oli paperi, fatwa, siitä, että hänet tapetaan uskonnon arvostelemisen takia. Migrin mukaan hänen pitäisi vain muuttaa kotimaassaan toiselle alueelle, Kekolahti kertoo esimerkkejä.

Hän pitää Maahanmuuttoviraston toimintaa mielivaltaisena.

– Ilman pakolaistulvaa Irakia tai Afganistania ei luokiteltaisi turvalliseksi. Ei turvapaikanhakija voi oikeasti muuttaa siellä toiselle alueelle ja olla turvassa.

Oikeudenmukaisuuden puolesta

Juuri uudistetussa Helluntaikirkon Helmet-menettelytapaohjeistossa linjataan Suomen Ekumeenisen Neuvoston Kirkko turvapaikkana -julkaisun mukaisesti, että seurakunnan vastuunkantajan on syytä tutustua kirkkoturvakäsitteeseen.

– Kirkkoturva tarkoittaa sitä, että jos näemme viranomaisen tekevän virheen, esimerkiksi käännyttävän ihmisen Suomesta väärin perustein, puutumme asiaan ja varmistamme, että ilmeiset todisteet ehtivät tulla julki ja että ihminen saa oikeudenmukaisen ja inhimillisen kohtelun. Tämä tapahtuu aina poliisin kanssa yhteistyössä, Esko Matikainen selvittää.

Timo Kekolahden mukaan kristityllä on tällaisessa tilanteessa vain yksi toimintavaihtoehto.

– Turvan antaminen, joka ei tarkoita piilottamista, on viesti, että tilanne pitää arvioida perusteellisesti.

Kekolahdella ei ole tiedossa viime vuosina kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden suojelutapauksia helluntaiseurakunnista. Hän on kuitenkin varma, että niitä on tulossa.

– Miten kristitty voisi elää sen kanssa, että joku lähetettäisiin takaisin ja tälle kävisi huonosti?


Anna Lehtinen

Turvapaikanhakijoilla piirakkaleipomo

Kuopiolainen psykologi Jukka Antikainen etsi viime keväänä Leväsen vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoista itselleen remonttiapua. Irakilaiset ”pojat”  Ahmed ja Mehdi tulivat auttamaan häntä ja muuttivat heinäkuussa myös asumaan Antikaisten kotiin.

Kerran Ahmed ja Mehdi olivat tehneet iltapalapöytään irakilaisella reseptillä leivottuja piirakoita, jotka maistuivat niin hyviltä, että Antikaisen mielestä niitä piti saada myyntiinkin. Mies selvitti viranomaisten kanssa hygienia- ja verotusasiat ja syksyllä Kuopion kauppahalliin tehtiin piirakoita pieni koeerä. Piirakoiden suosio yllätti. Niitä myytiin kuukaudessa 2 500 kappaletta eikä piirakoiden paistaminen Antikaisen kodin pienessä uunissa enää onnistunut. Pojilla oli kuitenkin jo ratkaisu ongelmaan.

– He kertoivat käyneensä helluntaiseurakunnassa ja nähneensä siellä uunin, johon mahtuu sata piirakkaa kerrallaan. Niinpä Ahmed ja Mehdi pääsivät leipomaan piirakoitaan helluntaiseurakunnan keittiöön. He alkoivat työskennellä öisin ja maksaa vuokraa auttamalla seurakunnan emäntää. Irakilaisten piirakat ovat saaneet julkisuutta, ja niistä on tullut Kuopiossa jo pieni ilmiö.

Eräänä yönä kuopiolainen poliisipartio huomasi irakilaiset tauolla Eelimin oven edessä ja  teki epäilyttävästä havainnostaan ilmoituksen. Kun Jukka Antikainen antoi myöhemmin asiasta kirjallisen selvityksen, poliisit pyysivät Antikaista opettamaan ”poikiaan” soittamaan hätäkeskukseen, jos heidän toimintaansa jotenkin häiritään.

– Poikien piirakoiden teko ei olisi mahdollista ilman helluntaiseurakunnan apua, Antikainen kiittää. Hän sanoo olevansa valmis jopa kansalaistottelemattomuuteen auttaakseen ”poikiaan”, joiden turvapaikkapuhuttelupöytäkirjat hän on lukenut.

– Kuinka voisin lähettää omat lapseni tapettavaksi? Antikainen kysyy. Tämän lehden mennessä painoon tuli tieto, että toinen pojista, Ahmed, oli saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.