Kongolainen lääkäri ja helluntaipastori Denis Mukwege sai lokakuun alussa Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä irakilaisen jesidiaktivisti Nadia Muradin kanssa. Molemmat ovat vastustaneet sota-alueilla tehtävää seksuaalista väkivaltaa ja pyrkivät auttamaan sen uhreja omaa turvallisuuttaan uhmaten.
63-vuotiaalla Denis Mukwegella on luja side Ruotsin ja Suomen helluntailähetystyöhön. Ruotsin helluntailiikkeen lähetysjärjestö PMU maksoi aikoinaan kongolaisen helluntaipastorin pojan lääketieteen opinnot. Lisäksi Mukwege on PMU:n ja Fidan yhteisten lähettien, Veikko ja Mirja Reinikaisen, pitkäaikainen työtoveri.
Reinikaiset työskentelivät Mukwegen kanssa 1980-luvulta lähtien ja auttoivat häntä perustamaan Panzi-sairaalan Itä- Kongon Bukawuun vuonna 1999. Syyskuussa 1996 Mukwegen henki säästyi sen ansiosta, että hän pakeni Veikko Reinikaisen ajaman jeepin kyydissä sotaa rajan yli Ruandan puolelle.
Fidassa uutinen Mukwegen Nobel-palkinnosta ilahdutti.
– Olemme sitä odottaneet ja toivoneet, että se tapahtuisi. Denis Mukwege on ollut monta vuotta ehdokkaana ja saanut lukuisia rauhanpalkintoja. Koimme, että nyt palkinto menee oikeaan osoitteeseen, kommentoi Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.
Denis Mukwegen perustamassa 400-paikkaisessa Panzi-sairaalassa on noin 20 viime vuoden aikana hoidettu yli 50 000:ta sodassa seksuaalista väkivaltaa kokenutta. Potilaissa on ollut kaikenikäisiä parivuotiaista lapsista 80-vuotiaisiin. Tämän valossa on helppo uskoa, että Itä-Kongo on sotaraiskausten vuoksi yksi maailman vaarallisimmista paikoista naisille.
Mukwege tekee gynekologina väsymättä työtä seksuaalista väkivaltaa kokeneiden hyväksi. Nobel-palkintonsakin mies kertoi omistavansa kaikille seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneille naisille.
Reutersin mukaan Mukwege tähdensi, että ”palkinnolla on todellista merkitystä vain, jos se auttaa saamaan ihmiset liikkeelle muuttamaan aseellisten konfliktialueiden uhrien tilannetta”.
BBC:lle hän totesi tilanteen Kongon demokraattisessa tasavallassa vaikeutuneen hiljattain uusien kapinallisryhmien myötä.
– Olen pahoillani, kun joudun sanomaan, että kolme vuotta sitten tilanne oli parempi, mutta nyt monet aseelliset ryhmät kasvavat taas ja raiskattujen naisten määrä lisääntyy jälleen.
Osa Fidan työntekijöistä on tavannut Denis Mukwegen myös henkilökohtaisesti. Harri Hakola tapasi hänet vuosi sitten Brysselissä, jossa kongolaislääkäri oli puhumassa kristillisten kehitysyhteistyö- ja humanitääristen järjestöjen tapaamisessa.
– Koin hänet erittäin lämpimäksi. Hän on erinomainen puhuja ja esiintyjä mutta myös tavallinen ja helposti lähestyttävä, todella miellyttävä persoona. Hänen kanssaan oli tavattoman helppoa lähteä keskustelemaan, Hakola luonnehtii.
Myös mediassa on huomioitu Mukwegen poikkeuksellinen humaanius: se, miten toisaalta karismaattinen ja kiireinen persoona pysähtyy jokaisen hoitamansa ihmisen luo ja kohtaa heidät erittäin kunnioittavasti.
– Hän on niitä harvoja läpikotaisin hyviä ihmisiä. Hän todellakin välittää, ei korkeissa kammareissa, vaan todellakin tekee, Kongon konfliktialueilla Mukwegen kanssa kiertänyt Elisabeth Rehn totesi Iltalehdelle.
Denis Mukwege on avoin uskostaan ja on ilmaissut julkisesti, että usko Jumalaan sekä raiskauksen uhrien sinnikkyys auttavat häntä jatkamaan.
Kolmisen vuotta sitten Mukwege puhui Ruotsin helluntaikonferenssissa Nyhemissä. Hän sanoi, että sekä Kongon noin miljoonan jäsenen helluntailiike että Panzi-sairaala ovat ruotsalaisten ja muiden kansojen esirukouksen hedelmää. Aiheesta kertoo PCJP, helluntaikarismaattinen rauhaa ja oikeutta edistävä järjestö nettisivuillaan.
Mukwege on saanut tunnustuksia rauhantyöstään aiemminkin, muun muassa Olof Palme -palkinnon ja YK:n ihmisoikeuspalkinnon (2008) sekä Saharov-palkinnon (2014). Vuonna 2016 Time-lehti listasi hänet maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.
Fida on kutsunut tuoreen nobelistin Suomeen jo ennen palkinnon myöntämistä. Se, milloin Mukwege ehtii vastata kutsuun, on vielä toistaiseksi auki.
Ruut Ahonen