Näky romanityöstä leviää Latviassa

Limbazin helluntaiseurakunta sai oman rukoushuoneen viime kesänä suomalaisten tuella. Kuva tilojen vihkiäisjuhlasta elokuulta. Kuva: Keijo Baltzarin arkisto
Limbazin helluntaiseurakunta sai oman rukoushuoneen viime kesänä suomalaisten tuella. Kuva tilojen vihkiäisjuhlasta elokuulta. Kuva: Keijo Baltzarin arkisto
Pohjois-Latviassa sijaitsevassa Limbazin pikkukaupungissa sijaitsee Latvian uusin helluntaiseurakunnan rukoushuone. Noin 30 jäsenen hiljattain perustettu yhteisö poikkeaa useimmista muista latvialaisseurakunnista siinä, että merkittävä osa sen jäsenistä on romaneja.

Rukoushuoneen käyttöönottojuhlallisuudet järjestettiin elokuussa. Tilaisuuden kunniavieraisiin lukeutui kuusihenkinen suomalaisryhmä, sillä seurakunta tekee romanien tavoittamisessa tiivistä yhteistyötä Suomen helluntailiikkeen Yhdelle vähimmistä -työn toimijoiden kanssa. Suomalaiset myös rahoittivat noin puolet rukoushuonehankkeen kustannuksista.

Yhdelle vähimmistä -nimellä kutsutaan Fidan, Suomen Elämä ja Valo ry:n ja yksittäisten seurakuntien Itä-Euroopan romaniyhteisöjen parissa tekemää lähetys- ja avustustyötä.

Tilojen vihkiäisjuhlassa puhuneen pastori Andrei Vatulisin mukaan uusi kirkko on suomalais-latvialaisen yhteistyön hedelmää ja mahdollistui suomalaisten romanityönäyn ansiosta.

Myönteistä kehitystä

Suomen helluntailiikkeestä romanityötä Latviassa tekee kaksi tiimiä.

Tampereen helluntaiseurakunnan romanityövastaavan Allan Palmin johtama ryhmä on tehnyt työtä vuodesta 2004 ja keskittynyt maan eteläosiin.

Myöhemmin mukaan tuli Savon tiimi Tino Grönforsin ja Keijo Baltzarin johdolla kohdealueenaan Pohjois-Latvia.

Joulukuussa 2011 suomalaiset ja Latvian venäjänkielinen helluntailiike sopivat romanityöhön liittyvän kumppanuuden vahvistamisesta. Sopimuksen mukaan suomalaiset auttavat liikettä kehittämään evankeliointi- ja avustustyötä maan romanivähemmistön parissa.

Tarvetta kehitystyölle olikin. Sekä venäjän- että latviankielisten helluntaiseurakuntien kontaktit romaniväestöön olivat niukat, ja uskoon tulleiden romanien oli vaikea päästä mukaan seurakuntiin molemminpuolisten epäluulojen vuoksi.

Vaikka ennakkoluuloja on edelleen, nykyään useista helluntaiseurakunnista vieraillaan uskovien romanien luona ja jaetaan Suomesta lahjoituksena saatuja avustustarvikkeita ja hengellistä materiaalia. Aikuisille järjestetään tilaisuuksia ja lapsille kerhoja.

Seurakunnissa on jo kymmeniä aktiivisia romanijäseniä ja seurakuntien romanityön piirissä satoja ihmisiä.

– Viidessä vuodessa työ on mennyt eteenpäin todella paljon. Toki joissakin helluntaiseurakunnissa romanien tavoittaminen on edelleen vieras ajatus, Yhdelle vähimmistä -työtä koordinoiva Janne Harjukoski kertoo.

Samalla suomalaisryhmien työn painopiste on siirtynyt entistä vahvemmin evankeliointiin ja paikallisten motivoimiseen ja kouluttamiseen.

Suomalaiset romanit ja heidän kohentunut elämänlaatunsa ja asemansa ovat latvialaisille romaneille suuri innoituksen aihe ja uskovat suomalaisvieraat monella tapaa esikuvia.

– Aika vähän he enää edes odottavat humanitaarista apua: he sanovat, että he eivät odota tuliaisia vaan meitä itseämme. He odottavat, että heidän kanssaan ollaan ja julistetaan evankeliumia. Evankeliumin nälkä on kova, Keijo Baltzar toteaa.

Kulttuurinäyttely herätti huomiota

Latvialaisseurakunnissa romanityönäkyä levittää suomalaisten lisäksi nykyään myös venäjän- ja latviankielisten helluntailiikkeiden yhteinen romanityön koordinaattori.

Uskovien romanien oman aktivoitumisen merkkinä voi pitää Latvian Elämä ja Valo -yhdistyksen perustamista.

Viime kesänä yhdistys ja Valmieran helluntaiseurakunta järjestivät suomalaisten tuella romanikulttuurista kertovan näyttelyn Limbazissa ja Valmierassa toteutettujen telttakokoussarjojen yhteydessä.

Kaupunkien keskustassa järjestetyt näyttelyt tarjosivat tietoa romanien historiasta ja elämästä sekä seurakuntien romanityöstä, ja olipa tarjolla romanien perinneruokaakin. Tapahtumat kokosivat runsaasti yleisöä ja saivat näkyvyyttä mediassa. Myös evankelioivat iltatilaisuudet kokosivat hyvin osallistujia sekä valtaväestöstä että romaneista.

Ensi kesänä vastaavalla konseptilla on tarkoitus järjestää tilaisuuksia eri puolilla maata.

Voimistuneen romanityön hedelmiin lukeutuu myös vuosittainen konferenssi, joka järjestetään tämän viikon lopulla kolmatta kertaa. Latvialais-suomalaisin voimin organisoidun tapahtuman tämänkertaisena erityisaiheena on lapsi- ja nuorisotyö. Seurakuntien toiminnan lisäksi päivien aikana puhutaan todennäköisesti myös romanilasten koulunkäynnin tukemisesta.

Latvian noin 6 000 henkilön romanivähemmistön yhteiskunnallinen asema on heikko ja koulutus vähäistä. Romanilasten koulunkäyntiä hankaloittaa se, että moni heistä on sijoitettu matalampitasoisiin ja usein kaukana kotoa toimiviin erityiskouluihin pelkästään etnisen taustansa vuoksi.

Useimmissa Latvian kristillisissä yhteisöissä romanien evankelioiminen ja avustaminen on edelleen harvinaista. Limbazissa työhön osallistuu kuitenkin helluntailaisten lisäksi myös baptisteja.


Heikki Salmela, Markku Mäkinen


51���52/2019

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja