Näkövammaiset vaarassa jäädä syrjään seurakunnissa

Kristillisillä lehdillä on pitkät perinteet toimitettuina myös näkövammaisten ulottuville. Lehdet luetaan äänilehdiksi vapaaehtoistyönä. Kuva: Anssi Tiittanen
Kristillisillä lehdillä on pitkät perinteet toimitettuina myös näkövammaisten ulottuville. Lehdet luetaan äänilehdiksi vapaaehtoistyönä. Kuva: Anssi Tiittanen
Alkuviikosta Mikko ja Pirkko Suomisen postiluukusta Helsingin Kontulassa sujahtaa CD-levy. Mikko Suominen laittaa levyn soittimeen, ja kohta kaiuttimista alkaa kuulua Ristin Voiton äänilehti.

Suomiset ovat näkövammaisia. Synnynnäistä kaihia ja glaukoomaa poteva Mikko Suominen näkee noin viidesosan siitä, mitä vammaton henkilö näkee. Pirkko Suomisella on täydellinen värisokeus ja vahva taittovika.

– Voin lukea lukulaitteella, mutta hidasta se on. Lukemisen nautinto puuttuu, Mikko Suominen sanoo.

Näkövammaiset käyttävät nykyisin paljon tarjolla olevia äänilehtiä ja -kirjoja. Pistekirjoituksella kirjoitettuja tekstejä Suominen lukee harvoin. Aiemmassa työssään atk-suunnittelijana hän pystyi käyttämään tavallisia työvälineitä. Pirkko Suominen toimi työelämässä ollessaan puhelunvälittäjänä. Molemmat ovat nykyisin eläkkeellä. Lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.

Selkeys on tärkeää

Ristin Voiton äänilehdessä jutut, myös esimerkiksi tämän uutisen, lukee tietokoneella tuotettu koneääni.

– Näkövammaisen kannalta selkeys on tärkeää, Mikko Suominen sanoo.

– Kappalejaossa olisi hyvä olla pitempi tauko, jotta kuuntelija tietää, milloin asia vaihtuu. Lauseiden välillä on nyt ehkä puolen sekunnin tauko, kappaleiden välillä taukoa voisi olla enemmänkin.

Koneääni ei osaa tulkita tekstien merkityksiä. Esimerkiksi puhelinnumeroiden se tulkitsee olevan miljoonia ja miljardeja.

Lehden tärkeimpänä sisältönä Mikko Suominen pitää opetuskirjoituksia.

– Myös matkakertomusjutut lähetyskentiltä ovat mielenkiintoisia.

Vapaaehtoiset tarvitsevat tukea

Samalla CD-levyllä Ristin Voiton kanssa Suomiset saavat myös tuoreimman Hyvän Sanoman, Evankelista-lehden sekä Elämä ja Valo -lehden. Ne lukee elävä lukija, joka tekee lukijan työtä vapaaehtoisena. Lukija tekee lukutyön kotona ja lähettää äänitteen Näkövammaisten keskusliittoon, jossa äänitteestä tehdään asiakkaalle postitettava cd-levy. Yhä useampi näkövammainen kuuntelee lehtiä myös internetin välityksellä. Näkövammaisten keskusliitto on antanut vapaaehtoisille lukijoille koulutusta.

Ristin Voiton on saanut äänilehtenä jo vuosien ajan. Aiemmin tallenteena käytettiin C-kasetteja.

Kun äänilehtilevy on kuunneltu, se menee Suomisilla melko pian sekajätteeseen. Tämä siksi, että perheessä kuunnellaan paljon äänilehtiä, kuten ET- ja Tiedelehtiä. Levyjä kertyy siis kotiin nopeasti suuria määriä.

Tiedonkulkuun kiinnitettävä huomiota

Lista näkövammaisille toimitettavista äänilehdistä on julkaistu Näkövammaisten keskusliiton äänilehtiluettelossa.

– Tärkeä tavoite on saada tieto julkaisuista näkövammaisten tai lukemisesteisten läheisille, että he voisivat rohkaista ja auttaa äänilehden tilaamisessa, Hyvä Sanoma ry:n toiminnanjohtaja Janne Lahti kertoo.

Hyvä Sanoma ry koordinoi helluntaiseurakuntien näkövammaistyötä. Se on muun muassa järjestänyt vapaaehtoisille lukijoille työhön tarvittavaa tekniikkaa, kuten sankaluurit ja äänitysohjelman.

Janne Lahden mukaan vapaaehtoisten lukijoiden tekemät äänilehdet ovat saaneet myönteistä palautetta.

– Koneäänikin on yllättävän hyvä, vaikka ei olekaan yhtä lämmin ja luonnollinen kuin lukijan
ääni.

Jääkö näkövammainen sivuun?

Helluntaiseurakuntien näkövammaistyön tavoite on tukea kristittyjen hengellistä kasvua ja tavoittaa uusia näkövammaisia evankeliumilla.

– Äänilehtituotannon lisäksi järjestämme näkövammaisten leirin kerran vuodessa, mikä on myös synnyttänyt uusia tapaamisia.

– Vertaistuki on erityisen tärkeää uusille näkövammaisille ja etenkin äkillisesti näkönsä menettäneille.

Hyvä Sanoma ry tekee yhteistyötä Näkövammaisten Celia-kirjaston kanssa jakamalla tietoa herätyskristillisistä äänikirjoista sekä tarjoamalla ehdotuksia uusista luettavista kirjoista.

Näkövammaistyössä haluttaisiin kehittää ruohonjuuritason tukiverkostoja.

– Näkövammaiset ovat usein vaarassa jäädä sivuun seurakunnissa. Diakoniatyön kehittäminen ja valtakunnallisen tukiverkoston vahvistaminen olisi tärkeää näkövammaisten hengellisen kasvun, sielunhoidon ja evankelioinnin kannalta.


Anssi Tiittanen


51���52/2019

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja