Näkövammaiset vaarassa jäädä syrjään seurakunnissa
Alkuviikosta Mikko ja Pirkko Suomisen postiluukusta Helsingin Kontulassa sujahtaa CD-levy. Mikko Suominen laittaa levyn soittimeen, ja kohta kaiuttimista alkaa kuulua Ristin Voiton äänilehti.
Suomiset ovat näkövammaisia. Synnynnäistä kaihia ja glaukoomaa poteva Mikko Suominen näkee noin viidesosan siitä, mitä vammaton henkilö näkee. Pirkko Suomisella on täydellinen värisokeus ja vahva taittovika.
– Voin lukea lukulaitteella, mutta hidasta se on. Lukemisen nautinto puuttuu, Mikko Suominen sanoo.
Näkövammaiset käyttävät nykyisin paljon tarjolla olevia äänilehtiä ja -kirjoja. Pistekirjoituksella kirjoitettuja tekstejä Suominen lukee harvoin. Aiemmassa työssään atk-suunnittelijana hän pystyi käyttämään tavallisia työvälineitä. Pirkko Suominen toimi työelämässä ollessaan puhelunvälittäjänä. Molemmat ovat nykyisin eläkkeellä. Lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.
Selkeys on tärkeää
Ristin Voiton äänilehdessä jutut, myös esimerkiksi tämän uutisen, lukee tietokoneella tuotettu koneääni.
– Näkövammaisen kannalta selkeys on tärkeää, Mikko Suominen sanoo.
– Kappalejaossa olisi hyvä olla pitempi tauko, jotta kuuntelija tietää, milloin asia vaihtuu. Lauseiden välillä on nyt ehkä puolen sekunnin tauko, kappaleiden välillä taukoa voisi olla enemmänkin.
Koneääni ei osaa tulkita tekstien merkityksiä. Esimerkiksi puhelinnumeroiden se tulkitsee olevan miljoonia ja miljardeja.
Lehden tärkeimpänä sisältönä Mikko Suominen pitää opetuskirjoituksia.
– Myös matkakertomusjutut lähetyskentiltä ovat mielenkiintoisia.
Vapaaehtoiset tarvitsevat tukea
Samalla CD-levyllä Ristin Voiton kanssa Suomiset saavat myös tuoreimman Hyvän Sanoman, Evankelista-lehden sekä Elämä ja Valo -lehden. Ne lukee elävä lukija, joka tekee lukijan työtä vapaaehtoisena. Lukija tekee lukutyön kotona ja lähettää äänitteen Näkövammaisten keskusliittoon, jossa äänitteestä tehdään asiakkaalle postitettava cd-levy. Yhä useampi näkövammainen kuuntelee lehtiä myös internetin välityksellä. Näkövammaisten keskusliitto on antanut vapaaehtoisille lukijoille koulutusta.
Ristin Voiton on saanut äänilehtenä jo vuosien ajan. Aiemmin tallenteena käytettiin C-kasetteja.
Kun äänilehtilevy on kuunneltu, se menee Suomisilla melko pian sekajätteeseen. Tämä siksi, että perheessä kuunnellaan paljon äänilehtiä, kuten ET- ja Tiedelehtiä. Levyjä kertyy siis kotiin nopeasti suuria määriä.
Tiedonkulkuun kiinnitettävä huomiota
Lista näkövammaisille toimitettavista äänilehdistä on julkaistu Näkövammaisten keskusliiton äänilehtiluettelossa.
– Tärkeä tavoite on saada tieto julkaisuista näkövammaisten tai lukemisesteisten läheisille, että he voisivat rohkaista ja auttaa äänilehden tilaamisessa, Hyvä Sanoma ry:n toiminnanjohtaja Janne Lahti kertoo.
Hyvä Sanoma ry koordinoi helluntaiseurakuntien näkövammaistyötä. Se on muun muassa järjestänyt vapaaehtoisille lukijoille työhön tarvittavaa tekniikkaa, kuten sankaluurit ja äänitysohjelman.
Janne Lahden mukaan vapaaehtoisten lukijoiden tekemät äänilehdet ovat saaneet myönteistä palautetta.
– Koneäänikin on yllättävän hyvä, vaikka ei olekaan yhtä lämmin ja luonnollinen kuin lukijan ääni.
Jääkö näkövammainen sivuun?
Helluntaiseurakuntien näkövammaistyön tavoite on tukea kristittyjen hengellistä kasvua ja tavoittaa uusia näkövammaisia evankeliumilla.
– Äänilehtituotannon lisäksi järjestämme näkövammaisten leirin kerran vuodessa, mikä on myös synnyttänyt uusia tapaamisia.
– Vertaistuki on erityisen tärkeää uusille näkövammaisille ja etenkin äkillisesti näkönsä menettäneille.
Hyvä Sanoma ry tekee yhteistyötä Näkövammaisten Celia-kirjaston kanssa jakamalla tietoa herätyskristillisistä äänikirjoista sekä tarjoamalla ehdotuksia uusista luettavista kirjoista.
Näkövammaistyössä haluttaisiin kehittää ruohonjuuritason tukiverkostoja.
– Näkövammaiset ovat usein vaarassa jäädä sivuun seurakunnissa. Diakoniatyön kehittäminen ja valtakunnallisen tukiverkoston vahvistaminen olisi tärkeää näkövammaisten hengellisen kasvun, sielunhoidon ja evankelioinnin kannalta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...