Perjantai 29. maaliskuuta.
Nimipäivää viettää Joonas, Jouni, Joni, Joona, Jonne, Jonni

Muutama soittokunta vielä sinnittelee – Kouvolassa juhlitaan isänpäivänä 70-vuotiasta soittokuntaa

Kouvolan soittokunta perustettiin vuonna 1952, kuva muutama vuosi perustamisen jälkeen Kuusankosken teltalta. (RV-arkisto)
Kouvolan soittokunta perustettiin vuonna 1952, kuva muutama vuosi perustamisen jälkeen Kuusankosken teltalta. (RV-arkisto)

Reijo Vaurula

Soittokuntamusiikki eli helluntaiherätyksessä aktiivisimpia vuosikymmeniä ennen vuosituhannen vaihdetta.  1980-ja 90-luvuilla joka vuosi järjestetyille soittokuntapäiville kokoontui parhaimmillaan toista sataa soittajaa ja soittokuntia toimi yli 20 seurakunnassa.

Tänä päivänä toimivien soittokuntien lukumäärä voidaan laskea yhden käden sormilla eikä isoja soittokuntapäiviä ole enää järjestetty vuosiin.

Toimivia soittokuntia on vielä jäljellä ainakin Helsingin Saalem- seurakunnassa, Kouvolan ja Lahden helluntaiseurakunnissa, mahdollisesti muuallakin.

Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n puheenjohtajan Markku Sandbergin tietojen mukaan Turun helluntaiseurakunnassa saatiin soittokunta pystyyn Retro-tapahtumien yhteydessä, mutta muita säännöllisesti toimivia soittokunta hänkään ei osaa mainita.

Helluntaiseurakuntien soittokunnat ovat toimineet aktiivisesti lähinnä isommissa kaupungeissa ja niissäkin vielä aika pitkään, kuten Oulussa, Turussa, Tampereella, Vaasassa, Porissa ja Jyväskylässä.  Pienemmistä paikkakunnista kannattaa mainita Kiuruvesi, jossa toimi pitkään aktiivinen soittokunta.

 

Helsingin Saalem Brass on ollut vuosikymmeniä maassamme helluntaiseurakuntien soittokuntatoiminnan kärkeä. Saalem-seurakunnassa on ollut pitkä ajanjakso, jolloin soittokunta on joutunut olemaan sivussa seurakunnan toiminnasta. Myös Saalem-kuoro koki saman kohtalon.

– Tätä ihmeteltiin avoimesti ympäri maata, Saalem-soittokunnan nykyinen johtaja Juha Törmä kertoo.

Korona-aikana soittokunnan johtajaksi pyydetty Törmä toteaa soittajien katsovan nyt toiveikkaina eteenpäin.

– Odotuksena on, että seurakunnan musiikkielämä tervehtyy, ja ainakin osa palveluspaikkansa jättäneistä palaa takaisin.

Seurakunnan aiemmat linjaukset seurakunnan musiikkitoiminnasta olivat yksi merkittävä syy perinteisen seurakuntamusiikin jättämiseen sivuun. Saalem-soittokunta keikkailikin vuosia käytännössä muualla kuin kotiseurakunnassaan.

Muissa seurakunnissa soittokuntamusiikin katoamiseen on ollut varsin luonnollinen syy: pienemmillä paikkakunnilla eivät nuoret enää valitse vaskimusiikkia ja pienempien paikkakuntien opiskelumahdollisuudet vievät nuoret soittajat, mikäli heitä ylipäätänsä on, isommille paikkakunnille, eikä vaskimusiikki nouse nuorten arvostusasteikoissa kovin korkealle.

Vaskimusiikin harrastuneisuus helluntaiseurakunnissa on korreloinut usein muun ei-hengellisen vaskimusiikin kanssa, muttei enää viime vuosina. Musiikkiopistoissa vaskimusiikki on säilynyt kohtalaisen hyvin hengissä takavuosien laskukaudesta huolimatta.

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta on tarjonnut myös helluntailaisille soittajille mahdollisuuden suorittaa varusmiespalvelus soittaen.

Kouvolan helluntaiseurakunnan soittokunta perustettiin vuonna 1952 ja se on toiminut säännöllisesti muutamaa vajaan vuoden taukoa lukuunottamatta.

Isänpäiväsunnuntaina 13.11. soittokunta juhlii 70:tä toimintavuottaan ja järjestää musiikkipitoisen jumalanpalveluksen klo 11.

 

Varsinaista konserttikokoonpanoa ei Kouvolassakaan saada jalkeille mutta vanhat tutut marssit saadaan soittokuntoon avustajien ja entisten soittajien avulla.  Kouvolan ja Lahden helluntaiseurakuntien soittokunnilla onkin ollut jo usean vuosikymmenen ajan voimassa hyvin toimiva yya- sopimus, 

Tilaisuuteen toivotaan retro-hengessä mukaan niin entisiä soittajia- jos ei ihan lavalle, niin ainakin muistelemaan menneitä ja kahvittelemaan.

Isänpäivän Jumalanpalvelus – Soittokunnnan 70-vuotisjuhla Kouvolan helluntaiseurakunnassa su 13.11.2022

Puhuu Markku Toimela, musiikissa Soittokunta. Lounas & kakkukahvit. Vapaa pääsy.

 

 



UUTISET