Muut mediat 31/2016

Matti Korhonen muistuttaa pääkirjoituksessaan kristittyjen tehtävästä kriisien keskellä (Uusi Tie 29/16). 

Ovatko sitten viime aikojen uutiset merkkejä siitä, että elämme lopun aikoja ja käymme kohti synkempää tulevaisuutta? On hyvä muistaa, että Raamatun mukaan ”lopun ajat” alkoivat siitä, kun Jeesus tuli maailmaan. Olemme eläneet lopun aikoja tuosta lähtien ja elämme niitä siihen saakka, kun Jeesus tulee takaisin. Jeesuksen toisen tulemisen päivää ja hetkeä emme tiedä. Tiedämme vain sen, että siihen saakka väkivalta rehottaa ja kristittyjä vainotaan. Kovimmat ajat ovat juuri ennen Jeesuksen paluuta. Kristittyjen tehtävä on julistaa evankeliumia ja toimia rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta.


Nuoriso- ja oppilaitostyön pappi Johanna Tykkyläinen kehottaa varomaan vääriä profeettoja (Kotimaa 28–29/16). 

En sitä kiellä, etteikö edelleen voisi olla ihmisiä, joille Jumala todella puhuu. Heidät vain on hankala erottaa siitä joukosta, jolla ei oikeasti ole mitään sanottavaa. Jotka vain haluavat tuntea olevansa erityisiä, pyhiä ja valittuja. Tai jotka haluavat manipuloida toisia, kokea ihailua ja rahastaa sinisilmäisiä kuulijoitaan. 

Ei tarvitse mennä niinkään pitkälle, että suoranaisesti väittää itseään profeetaksi. Kyllä monet muutkin kailottavat kovaan ääneen tuntevansa Jumalan tahdon. Minua ottaa päähän aivan tavattoman paljon se, kun ihmiset sanovat: Minun Jumalani ei tee sitä tai tätä. Minun Jumalani hyväksyy sen/ei hyväksy sitä. 

Kuka antaa näille ihmisille etuoikeuden omia Jumala ja sanoa, mitä hän jostain asiasta ajattelee?


Vanhemmat antavat lapsilleen mallin myös rahankäytöstä, Elina Vaittinen toteaa (ABC+ 4/16).

Lapsen on hyvä ymmärtää, että raha ei ole elämän sisältö. Siksi perheen arvokeskustelut ovat tärkeitä. Itse haluaisin välittää lapsille ajatuksen siitä, että Jumala pitää huolta myös aineellisista tarpeistamme. Rahat ovat lopulta hänen. Siksi hänen puoleensa voi kääntyä myös rukoillen apua raha-asioihin. Tämä ei toki tarkoita sitä, että Isä aina antaisi automaatin tavoin valtavia rahasummia, joilla voi ostaa kaikenlaista tarpeetonta. Mutta ainakin itse haluaisin lasten tietävän, ettei Jumala ole sulkenut raha-asioita huolenpitonsa ja johdatuksensa ulkopuolelle, vaan niihinkin saa rukoilla apua luottaen Jumalan hyvään tahtoon meitä kohtaan.



10/2016Kirjallisuus:The

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja