Muut mediat 2/2017

Syöpään kuolleen formulalääkäri Aki Hintsan tytär Lotta Näkyvä muistelee isäänsä (Me Naiset 52/16).

”Lapsuudessani perheemme asui Etiopiassa kahteen otteeseen isän lähetystyön takia. Siellä isälläni oli eniten aikaa meille lapsille. Afrikka onkin minulle happy place, hyvän olon paikka, jonne kaipaan koko ajan.

Isän elämässä oli kaksi asiaa ylitse muiden: lapset ja missio. Isä oli Jumalan mies. Viimeisinä kuukausina kävimme paljon uskonnollisia keskusteluja. Hän oli loppuun asti vahva uskossaan. Isän kuoleman myötä tunsin, että taivas tuli lähemmäs. Siitä tuli konkreettisempi, koska läheiseni on mennyt sinne. Uskon vahvemmin myös jälleennäkemiseen.


Päätoimittaja Hannu Lahtisen mukaan Raamattu haastaa miettimään yhä uudelleen, mitä kristillisten arvojen mukaan eläminen tarkoittaa (Suomen Viikkolehti 1/17).

Olemme tottuneet kehottamaan toinen toistamme moniin hengellisiin aktiviteetteihin: rukoile, lue Raamattua ja osallistu seurakuntayhteisösi rakentamiseen. Seksuaalimoraalin pitäminen oikeissa uomissaan, päihdeaineissa hoippumisen torjuminen tai selvästi rikollisen toiminnan kieltäminen ovat melkoisen selviä asioita. Osaamme myös neuvoa toisiamme kymmenysten antamisessa tai armolahjojen palavaksi virittämisessä, mutta vaikeampaa on  tietää, miten kristillisen kutsumuksen pitäisi oikeastaan toteutua suhteessa markkinavoimiin, moninaisten medioiden käyttöön, ostosparatiiseissa vaeltamiseen, urakehitykseen, yhteisöllisyyden pirstoutumiseen, kestävään kehitykseen tai kulttuurissamme vaikuttavaan itsekeskeisyyteen.

Miksi edellä mainituista asioista puhuminen on jotenkin vierasta? Oman aikansa tulkitseminen on aina hankalaa. Olemme myös aikamme lapsia ja olemme tottuneet elämäntavoissamme oleviin vääristymiin. Emme oikein edes havaitse ristiriitoja suhteessa Raamatun ilmoitukseen.


Toimitussihteeri Veli Loposen mielestä uskonelämäkin voi kärsiä informaatiotulvasta (Rauhan Sanomia – Nya Budbäraren 6/16).

Olemme maailmassa, jossa uskomme sanojen voimaan on niin suuri, että vähättelemme hiljaisuutta. Luulemme, että jos emme sano jotakin kaikille kaiken aikaa, evankeliumi ei mene eteenpäin. Tai sureva ei saa lohdutusta.

Kuitenkin hiljaisuus voi usein olla se voimakkain ja vaikuttavin sanoma. Jumalakin ilmaisi oman valtavuutensa juuri hiljaisuudessa. Ei suurissa mullistuksissa ja ukkosen jyskeessä.

Hiljaisuudessa on sekin puoli, että siinä on helpompi kuulla. Läheisiä ja Jumalaa, jopa itseä. Sekin voi pelottaa. Mitä jos kuulee jotakin, jota ei halua kuulla.


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja