Muut mediat 14/2016

Helluntaiseurakunta Fila Helsinki järjesti pääsiäistilaisuutensa rokkibaari Bar Loosessa (hs.fi 27.3.).

”Haluamme, että kirkkoon tullessa ei astu ikään kuin toiseen maailmaan. Monille Loose on tuttu paikka, meidän jäseniämme käy täällä soittamassa”, sanoo pastori Johan Forsbäck, joka on pukeutunut kaftaanin sijaan rentoon villapuseroon.

”Tämä on hyvä mesta, täällä on hyvä fiilis.”

Lopulta tapahtumapaikan valinnassa on kyse ihmisten tavoittamisesta. Nimettömänä pysyttelevän seurakunta-aktiivin mukaan on hyvä idea tuoda kirkko pois kirkkorakennuksesta, jos se haluaa pitää kynnyksensä matalana.

Forsbäck viittaa suoremmin evankeliumin levittämiseen. ”[Paikan valinta] on sen arvoista, jos tällä voi auttaa jotakuta tajuamaan, että Jeesus rakastaa häntä”, hän sanoo. ––

Kaikkia uusi ylistysympäristö ei kuitenkaan miellyttänyt. Neljä vuosikymmentä Filan tapahtumissa käyneet Esa ja Eivor Kohonen kertovat suhtautuneensa Looseen varauksella.

”Minulle tämä on vaikeaa. Syy ei ole uskonnollinen, olen kuitenkin absolutisti ja pyrkinyt aina karttamaan tällaisia paikkoja”, Kohonen sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että kirkon pitää antaa nuorille tilaa kehittää omia tapojaan levittää evankeliumia. ”Sanoma ei ole muuttunut mihinkään.”

”Täälläkin voi ylistää Jumalaa”, Eivor Kohonen lisää.


Turkulaisen Hope-seurakunnan pastori Sirkka Jortikka rohkaisee kysyjää, joka valittelee heikkoa uskoaan (ABC+ 2/16).

Me monet koemme uskomme kovin pieneksi ja hauraaksi. Onneksi meille on Raamattuun talletettu aivan oma rukous, jonka ensimmäisenä parahti Jeesukselle sairaan pojan epätoivoinen isä: ”Minä uskon; auta minun epäuskoani.” (Mark. 9:24)

Isän pyyntö kuvaa hyvin sitä ristiriitaa, joka sisällämme usein on. Haluamme uskoa Jumalan mahdollisuuksiin, mutta aina se ei ole helppoa. Tämän isän pyyntö vie meidät myös tärkeän totuuden äärelle: tärkeämpää kuin uskomme suuruus on sen kohde. Jumala ei mittaa uskomme suuruutta.


Mailis Janatuinen kertoo blogissaan nuorukaisesta, joka näkee onnettomassa lapsuudessaan myös hyvää (seurakuntalainen. fi 25.3.).

”Jumala itse tahtoi, että lapsuuteni olisi juuri sellainen kuin se oli”, toteaa Biswo rauhallisesti. ”Jos olisin ollut rikas ja kaikkien rakastama, mihin olisin Jeesusta tarvinnut? Vaikeuksien keskellä löysin elävän Jumalan. Sen rinnalla kaikki kokemani kärsimykset ovat pikkujuttu.”


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja